Talvisodan alkamisesta tulee lauantaina kuluneeksi 80 vuotta. Sota syttyi 30.9.1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta.
Muistopäivä ei ole jäänyt huomaamatta myöskään Venäjällä. Nežavismija Gažetassa muistopäivän aattona julkaistu artikkeli kertoo sodasta ja sen taustoista tavalla, joka on huomattavan kaukana yleisesti tunnustetuista faktoista. Artikkelin kirjoittajan, professoriksi ja sotatieteiden tohtoriksi esitellyn Anatoli Malyševin mukaan talvisodasta on Venäjällä pitkälti vaiettu, koska se ei ollut Neuvostoliiton kannalta kovin menestyksekäs ja koska Neuvostoliitto piti vuoden 1945 jälkeen Suomea liittolaisenaan.
Laajan artikkelinsa Malyšev aloittaa kertomalla lukijoilleen, että ”suomalaisilla heimoilla” ei ennen Venäjän vuoden 1917 bolševikkivallankumousta ollut omaa valtiota, mutta jakso osana Venäjän keisarikuntaa oli ollut Suomelle ilon ja onnen aikaa. Suomea ei hänen mukaansa pyritty venäläistämään eikä minkäänlaisesta sorrosta ollut aihetta valittaa.
Vuoden 1918 sisällissodassa oli Malyševin mukaan osin kyse Suomen venäläisväestön tuhoamisesta. Hän viittaa diplomaattikirjeeseen, jonka mukaan valkoisen osapuolen pyrkimyksenä olisikin ollut tappaa venäläisiä vanhuksia, naisia, upseereita ja opiskelijoita.
“Suojeluskunnat olivat Suomen SS”
Itsenäistymisensä jälkeen Suomi harjoitti Malyševin mukaan tiivistä yhteistyötä Saksan kanssa ja sai kupari- ja nikkelitoimitustensa vastineeksi muun muassa saksalaisia hävittäjiä ja ilmatorjuntatykkejä. Hän väittää Suomen myös toteuttaneen säännöllisiä provokaatioita itärajallaan. Vuoden 1939 alkuun mennessä Suomen ilmavoimien tukikohdat oli hänen mukaansa rakennettu saksalaisten neuvonantajien antamien ohjeiden mukaisesti. Näille väitteilleen Malyšev ei esitä
mitään lähteitä.
Suojeluskunnat olivat hänen mukaansa tosiasiallisesti natsi-Saksan SS-joukkojen suomalainen vastine. Hän väittää suojeluskuntien todellisten tehtävien olleen SS:n kanssa identtiset sekä ennen sotaa että sen aikana. Marsalkka C.G.E. Mannerheimin Malyšev leimaa Suomen ”führeriksi” ja ”ruotsalaiseksi paroniksi”.
Mainilan laukaukset ampui Malyševin mielestä suomalainen tykistö, eikä Neuvostoliitolle niiden jälkeen jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin hyökätä Suomeen.
Suomalaisia sotilaita kaatui hänen mukaansa yli kaksi kertaa enemmän kuin mitä Suomi on ilmoittanut. Väite on raju. Jos se olisi totta, yli 25 000 kaatuneen suomalaissotilaan omaiset eivät koskaan olisi kyselleet kaatuneen perheenjäsenensä perään.
