Pellervon taloustutkimus PTT:n mukan Suomen talous kasvaa nyt poikkeuksellisen ripeästi.
PTT:n syksyn ennuste arvioi tämän vuoden talouskasvuksi 3,7 ja ensi vuoden kasvuksi 4,0 prosenttia. Hyvissä työllisyysluvuissa voi kuitenkin ennusteen mukaan piillä koronakuplaa. Suurimpana riskinä taloudelle pidetään hintojen nousua ja korkoyllätystä.
– Taloudessa menee hyvin, mutta vieläkin paremmin voisi mennä. Palvelujen kasvua tulee hidastamaan työvoimapula. Teollisuudessa taas pullonkaulana on muun muassa pula mikrosiruista, sanoo PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari tiedotteessa.
Kotitalouksien kulutus kasvaa PTT:n mukaan nyt poikkeuksellisen nopeasti. Sitä vauhdittavat työllisyyden paraneminen, palkkojen nousu sekä korona-aikana kertyneet noin kahdeksan miljardin euron säästöt ja patoutuneet tarpeet.
Teollisuuden investointien odotetaan lähtevän reippaaseen kasvuun, kun talouden epävakaus hellittää ja vientikysyntä kasvaa. Suomen tavaravienti on toipunut lähelle koronaa edeltänyttä tasoa, mutta palveluvienti ei ole vieläkään päässyt ylös kuopasta.
Suurin yksittäinen uhka hyvälle talouskehitykselle on hintojen nousu. Kansainvälisesti riskinä on, että hintojen ja palkkojen nousut alkaisivat ruokkia toinen toistaan. Riski on suurin Yhdysvalloissa. PTT:n mukaan keskuspankkien pitäisi nostaa korkoja tämän kierteen pysäyttämiseksi. Tällaista korkoyllätystä taas seuraisi iso korjausliike alaspäin erityisesti Yhdysvaltain osake- ja asuntomarkkinoilla.
Palkat nousevat
Ensi vuonna palkat nousevat PTT:n ennusteen mukaan Suomessa selvästi enemmän kuin on viime vuosina totuttu – jopa neljä prosenttia. Matalien korotusten jälkeen työmarkkinoilla on arvionmukaan korotuspaineita, ja kova kysyntä sekä työvoimapula mahdollistavat niiden toteutumisen. Toisaalta kun hinnatkin nousevat, ei reaaliansioiden kasvu ole lähivuosina poikkeuksellisen nopeaa, PTT huomauttaa.
Koronan jälkeinen työvoimapula vaivaa myös Suomen verrokkimaita, joten palkat nousevat aiempaa enemmän muuallakin. Kovemmat korotukset eivät PTT:n mukaan siis kilpailukykyä vielä heilauta.
– Toki palkkojen nousun kanssa täytyy olla varovainen. Verrokkimaihin nähden liian korkeiden palkkakustannusten korjaaminen on kivuliasta ja kestää kauan, kuten 2010-luvulla opimme, huomauttaa PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
Entä työllisyystavoite?
Työllisyys on PTT:n mukaan kasvanut viimeisen reilun vuoden aikana erittäin nopeasti. Vuoden 2019 taso on ylitetty jo noin 40[nbsp]000 työllisellä, vaikka työvoimavaltaisten palveluiden kulutus ei edes ole vielä palautunut.
Hallitusohjelman alkuperäinen tavoite 60[nbsp]000 lisätyöllisestä näyttäisi siis päällisin puolin olevan jo hyvin lähellä. Todellisuudessa matkaa on PTT:n mukaan luultavasti enemmän.
– Työllisyyden kasvu on tullut valtaosin osa- ja määräaikaisista työsuhteista, ja kasvuun ovat todennäköisesti vaikuttaneet koronatoimet, kuten työttömyysturvan suojaosan väliaikainen korotus sekä testaukseen, jäljitykseen ja rokotusten järjestämiseen työllistyneet. Syksyllä, kun nämä toimet päättyvät, työmarkkinoilta voi poistua kymmeniätuhansia ihmisiä, Janne Huovari avaa.
Jatkossa työvoiman tarjontaa lisäävien työllisyystoimien merkitys siis korostuu.
Velkaantuminen nopeaa
Suomi on velkaantunut nopeasti korona-aikana. PTT:n mukaan talouskasvun myötä paraneva työllisyys ja verotulot kuitenkin kääntävät alijäämän laskuun jo tänä vuonna. Samalla julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen laskee viime vuoden 69,5 prosentista noin 66 prosenttiin vuonna 2022.
PTT pitää lievästi elvyttävää talouspolitiikkaa ensi vuonna yhä perusteltuna, koska Suomen tuotanto on edelleen potentiaalin alapuolella.
Toipuminen on arvion mukaan yhä kesken, joten finanssipolitiikan kiristämisellä ei ole kiire. Lisäksi sote- ja koulutussektoreilla nädään tarvetta koronaepidemian ”jälkihoidolle”. Tästä ei PTT:n mukaan kuitenkaan saa tulla ”pysyvää poikkeusta”, jolla jatkossakin perustellaan talouden kantokykyä suuremmat julkiset menot.
– Tarvitaan pitkäjänteistä kasvupolitiikkaa. Meidän pitää vauhdittaa sellaisia yksityisiä ja julkisia investointeja, joilla saadaan nopeutettua tuottavuuden kasvua ja vastattua ilmastonmuutokseen. Politiikassa mietitään liikaa tämän päivän kulutusta sekä tarpeita ja liian vähän huomista, Markus Lahtinen sanoo.
