Suomen vienti on ennakkotietojen mukaan jatkanut supistumistaan tammikuussa. Vuodentakaiseen verrattuna vienti väheni peräti 10 prosenttia.
Hypo-pankin pääekonomisti Juhana Brotherus näkee vientiongelmien taustalla kolme syytä. Ne ovat Suomen vientipaletin heikko kysyntä globaalin investointitaantuman oloissa, tärkeän idänviennin surkastuminen ja korkea kustannustaso.
Hän painottaa tiedotteessaan, että Suomi voi vaikuttaa nopeasti ainoastaan hintakilpailukykyynsä, joka on poliitikkojen ja työmarkkinajärjestöjen hallussa. Heikkojen vientilukujen jäljiltä hälytyskellojen tulisi hänen mielestään soida kaikilla.
Tärkeää hänen mukaansa on myös paikallisen sopimisen eteneminen. Kiinteä valuuttakurssi yhdistettynä jäykkiin työmarkkinoihin johtaa korkeaan pitkäaikaistyöttömyyteen talousiskujen kohdatessa maata. Suomen täytyy Brotheruksen mielestä oppia elämään euron kanssa.
Tammikuu oli odotuksiakin heikompi
Danske Bankin ekonomistien Pasi Kuoppamäen ja Henna Mikkosen mukaan viennin heikkoutta on kyllä ennakoitu yritysten suhdannekyselyjen ja uusien tilausten vaisun kehityksen perusteella, mutta tammikuussa toteutunut lasku on odotuksiakin heikompi.
Viennin supistumisen taustalla ovat heidän mielestään Euroopan talousnäkymien heikentyminen alkuvuonna, Kiinan teollisuuden hidastumisen vaikutus maailmankauppaan sekä Venäjän talousnäkymien jatkuva heikentyminen.
Kuoppamäki ja Mikkonen varoittavat tiedotteessaan, että Suomi on menettämässä markkinaosuuksiaan maailman kaupassa. Yhteiskuntasopimus olisikin heidän mielestään nyt tervetullut, mutta vielä tärkeämpää Suomen vientinäkymille olisi globaalin talouden hyvä kehitys.
Tavaravienti supistui 10 prosenttia
Suomen tavaraviennin supistui tammikuussa Tullin ennakkotilaston mukaan vuodentakaisesta 10 prosenttia alle 3,6 miljardiin euroon. Myös tuonti väheni 9 prosenttia alle 3,9 miljardiin euroon, joten kauppataseen alijäämäksi muodostui tammikuussa 320 miljoonaa euroa.
Viennin jyrkkää pudotusta lievensi Tullin mukaan hiukan tammikuulle osunut lentokonetoimitus ja kojeiden sekä mittareidenkin vienti kasvoi hieman, mutta muutoin kaikkien päätoimialojen tuotteiden vienti laski selvästi.
Vienti EU-maihin laski tammikuussa yhdeksän prosenttia ja vienti EU:n ulkopuolelle 12 prosenttia. Eniten heikkeni vienti Alankomaihin, Isoon-Britanniaan ja Venäjälle. Vain vienti Kiinaan kasvoi.
