Työllisyysasteen kasvun vaikutuksia arvioidessa tulee huomioida se, millaisia työllisyysastetta nostavat työpaikat ovat, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Ilkka Kiema Aamulehdelle.
– Jos politiikkatoimin Suomeen luodaan erittäin matalapalkkaisia työpaikkoja, niihin työllistyvät henkilöt eivät tuo kaivattuja verotuloja, vaan he saattavat päinvastoin edelleen tarvita julkisen sektorin taloudellista tukea, Kiema sanoo.
– Korkean työllisyysasteen julkista taloutta tasapainottava vaikutus perustuu sekä väheneviin menoihin esimerkiksi toimeentulon tukemisessa että aiempaa suurempiin verotuloihin.
Kieman mukaan on työllisyyskeskustelussa voitaisiin kuitenkin korostaa sitä, että työllisyydellä ehkäistään myös syrjäytymistä.
– Osa-aikaiset ja esimerkiksi palkkatukeen perustuvat työpaikat voivat edistää tätä tavoitetta, vaikka ne eivät julkista taloutta tasapainottaisikaan. Työllisyysasteesta käytyyn keskusteluun kaivattaisiin sitä, että keskustelijat ilmoittaisivat täsmällisesti, mihin korkeammalla työllisyysasteella pyritään ja miksi.
Uuden hallituksen hallitusohjelmaa on kritisoitu siitä, että se perustuu pitkälti odotukseen siitä, että 75 prosentin työllisyysaste saavutetaan tällä vaalikaudella. Kiema suhtautuu tavoitteeseen epäilevästi.
– Työllisyysasteen nostaminen pelkillä valtion ja työmarkkinajärjestöjen toimilla 75 prosenttiin ei vaikuta realistiselta politiikkatavoitteelta, Kiema sanoo.
