Verkkouutiset

Taloustieteen professori: Tämän takia Donald Trump joutui perääntymään

Harvardin yliopiston taloustieteen professori Kenneth Rogoffin mukaan rikkaiden maiden ongelma on, että ne eivät voi kilpailla palkkakustannuksissa köyhien maiden kanssa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ei ole yllätys, että amerikkalaiset ja eurooppalaiset poliitikot ovat huolissaan teollisuustuotannon kilpailusta Aasian maiden kanssa. Uudet tehtaat on vapautuneen globaalin kilpailun myötä rakennettu sinne, missä kustannustaso on edullisin ja yhteydet toimivat. Intiassa ihmisten keskimääräinen tulotaso on noin kymmenesosa siitä, mitä Yhdysvalloissa.

Intian tulotaso alkaa olla ongelmallinen jo maan sisällä, kun maaseudulta kaupunkeihin miljoonittain vuodessa muuttavat ihmiset etsivät uutta työpaikkaa ja elämiseen riittävää tulotasoa.

Harvardin professori ja entinen Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) pääekonomisti Kenneth Rogoff tarkastelee Project Syndicatelle laatimassaan kirjoituksessa sitä, mistä tulevaisuuden työpaikat löytyvät.

Hän huomauttaa, että Intian kohdalla tie on kivinen jopa palvelusektorilla, koska monet palvelut, tunnetuimpana it-tuki, on useiden länsimaisten firmojen kohdalla ulkoistettu jo Intiaan. Rogoffin mukaan Kiina painii samankaltaisten ongelmien parissa. Kiina ei enää kykene voittamaan palkkakilpailussa Vietnamia ja Sri Lankaa, missä tuotteet valmistetaan edullisemmalla työvoimalla.

Professorin mukaan viimeaikainen maailmanlaajuisen protektionismin nousu on tehnyt tilanteen pahemmaksi. Hyvänä esimerkkinä hän pitää Applen alihankkijan, Foxconnin uuden tehtaan sijoittamista Wisconsiniin, Yhdysvaltoihin.

Rogoff huomauttaa, että Foxconnin tapauksen kaltainen protektionismi tuo harvoin toivottuja lopputuloksia.

– Valitettavasti kauppaprotektionismin pitkä historia osoittaa, että se harvoin paljastuu menestyksekkääksi. Useimmiten suurimmat hyötyjät ovat rikkaat ja poliittisesti hyvin kytkeytyneet tahot, ja tappiolle jäävät kuluttajat, jotka joutuvat maksamaan korkeampaa hintaa, Rogoff kirjoittaa.

Tätä Trump ei ottanut huomioon

Toinen merkittävä protektionismin ongelma ovat eri maiden välillä keskenään kytköksissä olevat välituoteketjut. Tämä on asia, jota Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ilmeisesti ollut ottanut huomioon vaatiessaan tiukempaa kauppapolitiikkaa Meksikon kanssa. Presidentti joutui luopumaan suunnitelmastaan irrottautua Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksesta NAFTA:sta.

Rogoffin mukaan syy vetäytymiseen oli se, että iso osa Yhdysvaltojen tuotteista koostuu osista, jotka Yhdysvallat on alun perin vienyt Meksikoon. Näin ollen Yhdysvaltojen työpaikat ovat riippuvaisia Meksikon työpaikoista ja toisinpäin.

Kun suurin osa työpaikoista on palveluissa, protektionismi työpaikkojen suhteen tulee koko ajan hankalammaksi. Kiinassa ja Intiassa on työvoimaa netissä toimiviin palveluihin. Netin kohdalla palvelimen tai työntekijän sijainnilla ei ole mitään merkitystä toiminnan kannalta. Näin ollen Rogoff pitää hulluna ajatusta, että edistyneet taloudet voisivat estää palveluiden tuontia halvemmista maista.

Ainoaksi ratkaisuksi länsimaiden työllisyydelle Rogoff ehdottaa sijoittamista infrastruktuuriin ja koulutukseen.

– Maailmassa, jossa ihmiset joutuvat todennäköisesti vaihtamaan työpaikkoja usein ja joskus radikaalistikin, tarvitaan isoja muutoksia aikuiskoulutukseen erityisesti nettipohjaisten opetusmuotojen kautta, Rogoff kirjoittaa.

Lisäksi hän suosittelee, että maat osallistuvat vahvempaan tulonjakoon verotuksen ja tulonsiirtojen kautta.

– Perinteinen populistinen kauppapolitiikka, kuten Trumpin kannattama, eivät ole toimineet aiemmin ja todennäköisesti toimivat entistä huonommin nykyään.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)