Verkkouutiset

Taloustietäjä turhautui vaalipuheista – ”On vältetty vaikeita asioita”

Johnny Åkerholmin mukaan on epärehellistä väittää työllisyysasteen nousevan itsestään.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Pitkän linjan talousasiantuntija Johnny Åkerholm hämmästelee vaalikevään aikana käytyä keskustelua Suomen työllisyysasteen nostamisesta.

Vaikka kaikki puolueet ovat ilmoittaneet pyrkivänsä korkeampaan työllisyyteen, on harva ollut valmis kertomaan äänestäjille tavoitteen vaatimista toimenpiteistä. Osa poliitikoista on jopa lupaillut miljardien menolisäyksiä työikäisen väestön kutistumisesta ja maailmantalouden synkistyvästä tilanteesta huolimatta.

– Minusta keskustelu on keskittynyt siihen, että mitä kaikkea hyvää tehtäisiin, jos työllisyysaste nousisi 75 prosenttiin. Mutta se, että miten siihen päästään, on kyllä jäänyt vähälle, Johnny Åkerholm sanoo Verkkouutisille.

Åkerholm työskenteli 1990-luvun laman jälkimainingeissa valtiovarainministeriön alivaltiosihteerinä, Suomen Pankissa sekä myöhemmin Euroopan unionin talous- ja rahoituskomitean puheenjohtajana.

Hän huomauttaa, ettei seuraavalla hallituksella ole todennäköisesti yhtä vahvaa ulkoista vetoapua taloudessa kuin viime vuosina.

– Suomi ei saa enää maailmalta samanlaista kasvusykettä, vaan joudumme varautumaan selvästi epäedullisempaan ympäristöön. Silloin työllisyysasteen nosto tulee riippumaan hyvin paljon omista toimenpiteistä, Johnny Åkerholm toteaa.

Työllisyysuudistuksia uhataan

Nykyisen hallituksen kaudella työllisyystilannetta on pyritty kohentamaan kymmenillä eri toimenpiteillä. Vaalilupauksien osalta Johnny Åkerholm pitää ristiriitaisena, että osa puolueista on ilmoittanut peruvansa tai heikentävänsä työllisyysastetta kohentaneita uudistuksia.

– Työllisyysasteen nousu johtuu taatusti ainakin osin aktiivimallista ja työttömyysturvan muutoksista, joita nyt arvostellaan ja jotka haluttaisiin lopettaa. Ne ovat myötävaikuttaneet työllisyyden nousuun, ja on ihan selvää, ettei niitä pidä purkaa, Åkerholm sanoo.

– Vaalikeskustelu on osoittanut, että on vältetty vaikeista toimenpiteistä puhumista. Tältä osin keskustelu ei ole ollut aina rehellistä.

Purkamisen ja perumisen sijasta työllisyystoimia tulisi hänen mukaansa kehittää vielä parempien tulosten saamiseksi.

– Niitä voi ja toki pitääkin kehittää. Aktiivimalli on mielestäni erinomainen lähtökohta. Se kuitenkin edellyttää, että hallitus tukee uudelleentyöllistymistä aktiivisilla toimenpiteillä, Johnny Åkerholm sanoo.

Tuottavuus hyytyi vuosikymmen sitten

Ekonomistien mukaan yhä suurempi osa Suomen työttömyydestä on rakenteellista, ja talouden murros tulee kiihdyttämään ilmiötä lähivuosien aikana. Työn tuottavuus on samalla jämähtänyt vuosikymmenen takaiselle tasolle.

Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtajana toimiva Åkerholm etsisi molempiin ongelmiin ratkaisua koulutusjärjestelmästä ja tutkimuksesta.

– On puhuttu yleisesti siitä, että koulutukseen pitää satsata, ja se on ihan hyvä asia. Mutta tarvitsemme toimenpiteitä, jotka tehoavat. Ne, joiden ammatit poistuvat, tulee voida hakeutua uusiin ammatteihin. Ja se ei ole ihan helppoa, Johnny Åkerholm pohtii.

Hänen mukaansa kotimainen koulutusjärjestelmä on painottanut ehkä liikaakin erikoistumista. Nopeasti muuttuva työelämä vaatisi suunnan muuttamista ja entistä laajempaa peruskoulutusta.

– Tällä hetkellä osaaminen valitulla alueella voi olla todella hyvä, mutta mahdollisuudet kouluttautua uusille aloille ovat samalla rajoitetummat, Åkerholm sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)