EKP määrää, onko Suomen rahoitus uhattuna vai ei. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Talouspolitiikan suuri muutos: Miten elvytys osataan lopettaa?

Varman toimitusjohtaja Risto Murto pohtii, miten leikkaukset saataisiin myytyä äänestäjille.

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto arvioi koronakriisin ja mahdollisuuden elvytykseen ilman huolta valtion rahoitusvaikeuksista edustavan suurta muutosta talouspolitiikassa.

– Suomi on siis oppinut elvyttämään. Emme kuitenkaan tiedä, kuinka Suomi osaa lopettaa elvyttämisen ja palata kriisin jälkeiseen kukkaron kiristysvaiheeseen, Murto kirjoittaa Kauppalehden kolumnissaan.

Talouden tasapainottamista vaikeuttaa meillä hänen mukaansa vanheneva väestökin. Haaste on Risto Murron mukaan ennen kaikkea poliittinen.

– Mistä löytyy poliittinen koalitio, joka ottaa tämän ikävän tehtävän hoitaakseen? Kuinka äänestäjille myydään voimakkaan elvytyksen jälkeen leikkauksien välttämättömyys?, hän kysyy.

Risto Murto muistuttaa EKP:n määrittelevän tulevaisuudessa, onko Suomen rahoitus uhattuna vai ei. Niin kauan kun keskuspankki pitää yllä nykyistä rooliaan, ei markkinavoimilla ole suurta vaikutusta valtion rahoituksen rajoittajana.

Murron kuvaama paluu kukkaron kiristelyyn seuraa, jos ja kun EKP:n tuki nykyisten arvopaperinostojen ja nollakorkolinjan kautta päättyy. Tästä on varoiteltu, mutta toisaalta nykymenon on myös arvioitu jatkuvan – mahdollisesti pitkäänkin. Tällainen ”jumiutuminen” nollakorkojen aikaan toisi Risto Murron mukaan haasteita puoluejärjestelmälle. Julkinen velka vietäisiin väistämättä korkealle tasolle jopa vuosikymmeniksi.

– Mitkä puolueet uhraavat suosionsa ikävien leikkauspäätösten tekijäksi, kun seuraavassa laskukaudessa kaikki leikkaukset voidaan perua yhdessä vuodessa?

Perinteinen suomalainen talouskonservatismi onkin Risto Murron mukaan todennäköisesti hävinnyt ”suuren velkataistelun”, ja tulee jatkossa keskittymään veropolitiikkaan.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt