Venäjä on esiintynyt viime aikoina kansainvälisillä foorumeilla varteenotettavana suurvaltana, jonka vaatimukset on läntisten valtioiden syytä ottaa huomioon.
Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin mukaan Venäjän sotilasmenojen osuus maan bruttokansantuotteesta onkin varsin korkea. Instituutti arvioi osuuden olleen 4,3 prosenttia vuonna 2020.
Euroopassa esimerkiksi Ranskassa ja Britanniassa sotilasmenojen osuus oli hieman päälle kahden prosentin ja Saksassa vielä vähemmän. Yhdysvalloissakin osuus jäi Venäjää pienemmäksi alle neljään prosenttiin.
Näkymä maiden välisiin voimasuhteisiin on kuitenkin aivan toinen, jos verrataan toisiinsa taloudellisia mittareita. Venäjän bruttokansantuote oli Maailmanpankin tilastojen mukaan dollareissa laskettuna 1 483 miljardia vuonna 2020. Samaan aikaan Yhdysvaltojen BKT oli 20 893 miljardia ja Saksan 3 846 miljardia dollaria.
Venäjällä on 143 miljoonaa asukasta. Asukasta kohden Venäjän bruttokansantuote oli vuonna 2020 vain hiukan yli 10 100 dollaria, kun taas Yhdysvalloissa vastaava luku oli noin 63 400 dollaria ja Saksassa 46 200 dollaria. Suomessa bruttokansantuote oli Maailmanpankin mukaan lähes 48 800 dollaria asukasta kohden.
Kasvu jää hitaaksi
Kasvuennusteet eivät myöskään ole kovin myönteisiä Venäjälle. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuoreen arvion mukaan Venäjän talous kasvoi viime vuonna 4,5 prosenttia, mutta tälle vuodelle ennuste on vain 2,8 prosenttia.
Viime vuoden korkeat kasvuluvut selittyvät edellisen vuoden matalasta tasosta koronapandemian takia. Jatkossa kuitenkin Venäjän kasvun ennustetaan jäävän läntisiä teollisuusmaita hitaammaksi. Euroalueelle IMF odottaa lähes neljän prosentin kasvua.
– Venäjän talous ei ole eräiltä osin kääntynyt kunnolla ylöspäin viime vuoden taantuman tuomista pudotuksista ja tulevien käänteiden tahtia on vaikea ennakoida, arvioidaan Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen Bofitin syyskuussa julkaisemassa Venäjä-ennusteessa. Bofit ennustaa Venäjän kasvun hidastuvan tänä ja ensi vuonna runsaaseen 2,5 prosenttiin vuodessa.
Bofitin mukaan Venäjän talouden perustekijät hidastavat kasvua kohti pitkän aikavälin kasvunäkymää, sillä näköpiirissä ei ole laajempia markkinoiden toimintaa edistäviä järjestelmäuudistuksia, jotka voisivat nostaa talouden kasvua lähivuosina.
Investointeja ei tehdä tarpeeksi
Tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen ja tutkija Heli Simola arvioivat Bofitin Venäjä-tietoiskussa viime vuonna, että Venäjän talous oli selvinnyt koronakriisistä pelättyä pienemmillä vahingoilla. He kuitenkin muistuttivat, että maan pitkän aikavälin kasvunäkymät olivat vaatimattomat jo ennen kriisiä.
Tutkijoiden mukaan Venäjän talouden ongelmien oire ja syy on se, että investointeja ei synny tarpeeksi. Tuottavuus on matalalla tasolla ja kasvaa hitaasti. Työn tuottavuus suhteessa Yhdysvaltoihin oli vuonna 2019 selvästi alle 40 prosenttia.
Väestökehitys hidastaa myös osaltaan talouskasvua, mutta Venäjällä on muitakin haasteita. Länsimaiden talouspakotteet rajoittavat rahoituksen ja teknologian saatavuutta, ja muiden maiden ilmastotavoitteet voivat vähentää Venäjän vientituotteiden kysyntää. Toisaalta digitalisaatio voi tukea tuottavuuden kasvua.
Rakenteelliset uudistukset ovat Korhosen ja Simolan mukaan hitaita ja vaikeita, ja koronakriisi voi vaikeuttaa niiden toteuttamista entisestään. Kansallisilla projekteilla on modigitalisaationia hyviä tavoitteita, mutta kasvuvaikutukset arvioitu maltillisiksi. Toteutusaikataulua on pidennetty ja tavoitteita on osin laimennettu.
Venäjä on varautunut meno- ja investointitarpeisiinsa Kansallisen hyvinvoinnin rahastolla, johon siirretään vuosittain valtion budjettiin edellisenä vuonna tulleita ylimääräisiä öljy- ja kaasuverotuloja. Rahastossa oli viime vuoden lopussa varoja 182,6 miljardia dollaria. Lisäksi maa kerännyt merkittäviä valuuttareservejä.
Öljyn ja kaasun osuus on Venäjän viennistä noin kolmasosa hintojen vaihtelusta riippuen. Urals-öljyn maailmanmarkkinahinta on viime viikkoina jatkanut nousuaan. Edellisen kerran öljyn hinta on Bofitin tuoreen viikkokatsauksen mukaan ollut yhtä korkealla syksyllä 2014. Tästä huolimatta ruplan kurssi pudonnut lähelle historiallisia pohjalukemiaan.
Bofitin mukaan ruplan kurssia on painanut etenkin geopoliittisten jännitteiden kiristyminen. Myös odotukset Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikan kiristymisestä aiheuttavat heikentymispaineita monien nousevien talouksien valuuttakursseille. Lisäksi Venäjän talouskehitykseen liittyvää epävarmuutta kasvattaa koronatartuntojen jyrkkä kasvu viime viikkoina.
