Koronakriisi on osoittanut, miten huono vaihtoehto talouskasvusta luopuminen ilmastotekona olisi. Koronakriisi pysäytti päästöjen kasvun, mutta samalla kasvoivat työttömyys, epävarmuus ja julkinen velka, todetaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan muistiossa Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen.
Muistion ovat laatineet Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, johtava ekonomisti Sami Pakarinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta ja kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä.
Talouskasvun ajatellaan usein tarkoittavan luonnonvarojen liiallista käyttöä ja lisääntynyttä kulutusta, mikä aiheuttaa päästöjen kasvamista. Historian perusteella olisi helppo päätellä, että talouskasvusta tulisi luopua, jotta ilmastonmuutos voitaisiin pysäyttää. Ajatuskulku johtaa kuitenkin harhaan.
– Jos talouskasvu loppuu, työttömyys lisääntyy, kunnes palkkataso laskee niin paljon, että köyhtyneet yritykset voivat jälleen palkata ihmisiä. Nyt näköpiirissä oleva ilmastoa säästävä teknologinen kehitys jää tällöin syntymättä, koska yrityksillä ei ole siihen varaa. Työttömyyden kasvu velkaannuttaisi myös julkiset taloudet, jolloin nekään eivät voisi tukea teknologista kehitystä. Näin kierre olisi valmis, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo tiedotteessa.
Talouskasvusta luopuminen olisi Kangasharjun mukaan myös liki mahdoton ajatuskoe, sillä talouden pitäisi supistua joka vuosi yli seitsemän prosenttia seuraavan 30 vuoden ajan, jotta oltaisiin lähelläkään EU:n tavoittelemaa hiilineutraalisuutta.
Talouskasvu ja markkinatalous torjumaan päästöjä
Talouskasvun kuihduttamisen sijaan ratkaisun avaimet ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat ilmastoa säästävässä teknologisessa kehityksessä.
– Meidän on vaikea kuvitella, millaista teknologiaa meillä on vuosikymmenten päästä, mutta voimme suurella varmuudella uskoa, että se on joka tapauksessa materiaalitehokkaampaa, energiatehokkaampaa ja puhtaampaa kuin tällä hetkellä olemassa oleva teknologia, valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander sanoo.
Teknologinen kehitys mahdollistuu, kun kilpailu markkinoilla kannustaa kehittämään ja tuomaan markkinoille uusia teknologiaa kehittäviä innovaatioita. Talouskasvu on myös tehokkain työpaikkoja luova mekanismi. Puhtaita energialähteitä hyödyntäviä teknologioita on jo runsaasti tarjolla ja uusia teknologioita kehitetään vauhdilla.
– Sähkön yleistymiseen meni aikoinaan lähes 50 vuotta, mutta matkapuhelinten vastaavaan yleistymiseen vain viisi vuotta. Matkapuhelimen valmistamiseen tarvittiin 20 vuotta sitten luonnonvaroja viitisen kiloa ja nyt enää 50 grammaa. EU-alueen sähköntuotannossa uusiutuvat energiamuodot ovat jo ohittaneet fossiiliset polttoaineet, EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen kuvailee.
Muistion mukaan toimia päästöjen laskemiseksi on nopeutettava nykyisestä. Se edellyttää kuluttajilta ilmaston huomioon ottavaa kulutusta eli valintoja, poliitikoilta ilmastonmuutoksen vastaista ohjausta ja sääntelyä ja yrityksiltä lisää investointeja. Sääntelyllä ei yksin päästä pitkälle, vaan ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan löytyy markkinatalouden ja politiikan yhteydestä.
– Markkinatalouden on annettava tehdä sitä, missä se on hyvä: valita kustannustehokkain teknologia tuottamaan ilmastoystävällisiä hyödykkeitä ja palveluita. Sen vuoksi ilmastopolitiikan tärkein tehtävä on markkinatalouden edistäminen ja innovaatiotoiminnan suunnan ohjaaminen, Etlan Kangasharju muistuttaa.
