Pitääkö talouskasvusta luopua, jotta maapallo pelastuu? Kysymys jakoi jyrkästi vasemmistoliiton ja muiden puolueiden edustajat keskustakirjasto Oodissa maanantaina pidetyssä Nuorten ilmastopaneelissa, jonka järjestivät Planin Lastenhallituksen 11– 18 -vuotiaat nuoret. Kaikkien paikalla olleiden puolueiden edustajat olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi toimia pitäisi tehdä enemmän ja nopeammin.
Mukana keskustelemassa olivat eduskuntavaaliehdokkaat Kimmo Tiilikainen (keskusta), Ozan Yanar (vihreät), Elisa Gebhard (SDP), Ajak Majok (vasemmistoliitto), Sari Sarkomaa (kokoomus) ja Laura Jokela (perussuomalaiset).
Vasemmistoliittoa edustavan Ajak Majokin mukaan kapitalistinen, jatkuvaan talouskasvuun perustuva markkinoiden toiminta tapahtuu uusiutuvien luonnonvarojen kustannuksella.
– Jos haluamme vihreän tulevaisuuden ja kaikille tasa-arvoisen elämän, niin se (jatkuva talouskasvu ja voiton tavoittelu) ei ole missään nimessä kannattavaa, Majok katsoi paneelissa.
Näkemys ei saanut vastakaikua vihreiden edustajalta:
– Ymmärrän pointin, mutta mieluummin vihertäisin nykyjärjestelmää. Markkinataloudelle voidaan laittaa ympäristöystävälliset ehdot verotusta ja muita keinoja käyttäen, Ozan Yanar sanoi.
Samoilla linjoilla oli SDP:n Elisa Gebhardkin:
– En lähtisi hylkäämään talouskasvun ajatusta, koska talouskasvu mahdollistaa hyvinvointivaltion, nuorille tasa-arvoisen tulevaisuuden ja esimerkiksi maksuttoman koulutuksen.
Gebhard huomautti, että jo nyt monet rahoituslaitokset vetävät tukeaan hiiliteollisuudelta.
– Meidän täytyy poliittisin keinoin luoda mekanismeja, joilla isot rahavirrat saadaan pois saastuttajilta.
Kokoomuksen Sari Sarkomaa piti tärkeänä maapallon säilymistä elinkelpoisena ja ympäristöstä huolehtimista, mutta:
– Täysin vastakkain en näitä (talouskasvu ja ilmasto) laittaisi. Vastuullinen markkinatalous – se, että meillä on vahva lainsäädäntö ja saastuttaja maksaa – sillä menisin kyllä eteenpäin.
Tapahtuman yhteydessä oli sovittu etukäteen, että keskustelua käydään selkeästi ja ymmärrettävästi, muuten niin sanottu ”jargon-kello” alkaa soida. Tässä vaiheessa Sarkomaata pyydetttiinkin selventämään, mitä tarkoittaaa ”vastuullinen markkinatalous”.
– Se onkin hyvä kysymys. Vastuullisella markkinataloudella tarkoitan sitä, että meillä on tiukka ympäristölainsäädäntö ja jos normeja rikotaan, niihin puututaan.
Sarkomaan mukaan Suomessa tehtyjen ilmastotoimien tahti on ollut liian hidas, mutta oikeansuuntainen:
–Kuka olisi esimerkiksi uskonut, että tämä hallitus kieltää vuoteen 2029 mennessä (kivi)hiilen polton?
Sarkomaan mielestä Suomen pitäisi EU:n tasolla pyrkiä kiristämään ilmastotoimia ja keskittyä ympäristöystävälliseen teknologiaan. Samansuuntaista ajattelua kuultiin myös perussuomalaisten edustajalta Laura Jokelalta:
– En laittaisi näitä kahta (talouskasvu ja ilmasto) vastakkain. Kun taloudella menee hyvin, meillä on työpaikkoja, pystymme maksamaan veroja ja meillä on hyvinvointivaltio, joka mahdollistaa paljon asioita. Itse näkisin yhtenä hyvänä keinona panostaa sellaisiin yrityksiin, jotka pystyvät luomaan uutta ilmastoystävällistä teknologiaa, Jokela arvioi ja jatkoi:
– Tämä loisi tänne myös työpaikkoja ja sen lisäksi pystyisimme viemään uutta teknologiaa sellaisiin maihin, jotka saastuttavat paljon.
Keskustan Kimmo Tiilikainen kiisti Majokin esiin tuomat näkemykset talouskasvun ja päästöjen kasvun kytköksestä.
– Suomessa ja muissa pohjoismaissa olemme onnistuneet siinä, että aineellinen ja henkinen hyvinvointi ovat maailman huippua, vaikka jo 20 vuoden aikana päästöt ovat silti vähentyneet. Pohjoismaat ovat monella tapaa esimerkkinä siitä, että hyvinvointia voidaan lisätä, vaikka ympäristökuormaa ja päästöjä ajetaan samalla alas. Tämä on käytännössä sitä vastuullista markkinataloutta, vaikka meidän täytyy tehdä vielä paljon enemmän, Tiilikainen korosti.
Vasemmistoliiton Majok korosti, että asiaa pitää miettiä maailmantasolla – kyseessä on ”globaali taistelu”:
– Samaan aikaan kun me täällä laskemme elintasoamme, meidän täytyy globaalisti nostaa ihmisten elintasoa sen verran, että ihmisillä on perusedellytykset elää. Siis ruokaa, katto pään päällä ja puhdasta vettä. Ja tämä vaatii sitä, että meidän on irtauduttava tästä talouskasvusta.
Majokin mukaan tämä ei merkitse kurjuuden maksimointia, vaan esimerkiksi jakamistaloutta.
