Kuva: Shutterstock

Talouskasvu ei riitä kattamaan julkisia menoja

Lähivuosina pitää varautua selvästi vaisumpaan talouskasvuun, varoittaa valtiovarainministeriö.

Valtiovarainministeriö ennustaa talouskasvun kiihtyvän kolmeen prosenttiin tänä vuonna. Ensi vuonna kasvun kuitenkin odotetaan hidastuvan 1,7 prosenttiin ja sitä seuraavana vuonna 1,6 prosenttiin.

Talouskasvun kiihtymistä selittää ministeriön mukaan tänä vuonna se, että yritysten tuotanto-odotukset ovat myönteiset, rakennusinvestointien suurkohteiden rakentaminen jatkuu yhä ja palvelualojen myyntiodotukset ovat kohentuneet.

Ministeriön talouskatsauksessa muistutetaan kuitenkin myös kasvun rajoitteista, sillä yritykset kertovat kyselyissä pulan ammattitaitoisesta työvoimasta ja tuotantokapasiteetista yleistyneen.

Ensi vuonna rakennusinvestoinnit alenevat, mutta investoinnit tukevat katsauksen mukaan talouskasvua edelleen. Viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi, ja nettoviennin vaikutus Suomen talouskasvuun pienenee. Kotitalouksien kysyntää puolestaan rajoittaa reaalitulojen kasvun hidastuminen.

Valtiovarainministeriö arvioi, että keskipitkällä aikavälillä vuosina 2021–2022 talouden kasvaa noin prosentin vuodessa, mikä vastaa talouden potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtia.

– Talous puskee nyt eteenpäin suhdanteen huipulla. Työllisyys kasvaa nopeasti, ja julkinen talous vahvistuu. Lähivuosina pitää kuitenkin varautua selvästi vaisumpaan menoon. Toimia yhteiskunnassa olemassa olevien voimavarojen vapauttamiseksi täyteen käyttöön pitää jatkaa, ylijohtaja Mikko Spolander toteaa tiedottessa.

Työllisyyden kasvu on katsauksen mukaan ollut alkuvuonna nopeampaa kuin mitä taloudellisen aktiviteetin perusteella voisi olettaa. Työllisiä on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Talouskasvun hidastumisesta huolimatta työllisyysasteen ennustetaan nousevan 73 prosenttiin vuonna 2020.

Hyvä talouskehitys sekä hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet tukevat julkista taloutta lähivuosina. Katsauksessa ennustetaan julkinen talouden tasapainottuvan vuosikymmenen vaihteessa. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee.

Hallituksen asettamat julkisen talouden velkaa ja rahoitusasemaa koskevat tavoitteet näyttävätkin ministeriön mukaan pitkälti toteutuvan.

Ministeriö kuitenkin varoittaa, että julkisen talouden rahoitus ei talouden vahvistumisesta huolimatta lepää kestävällä pohjalla.

Vaikka julkinen talous kokonaisuutena tasapainottuu, ainoastaan sosiaaliturvarahastot ovat ylijäämäisiä. Sen sijaan valtionhallinnon ja paikallishallinnon menot ylittävät edelleen tulot, ja julkinen velka kasvaa edelleen.

Katsauksessa painotetaan, että julkisen talouden todellista kantokykyä arvioitaessa on katsottava suhdannekierron yli. Julkisen talouden kyky kestää tulevia taantumia, ikäviä yllätyksiä ja menopaineita on selvästi taantumaa edeltänyttä aikaa heikompi.

Julkisen talouden kestävä rahoitus ei ole valtiovarainministeriön mukaan turvattu pitkällä aikavälillä. Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja, vähentää työikäisen väestön määrää ja heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Talouskasvusta julkiseen talouteen syntyvät tulot eivät tulevina vuosikymmeninä riitä nykyrakentein rahoittamaan julkisia palveluja ja etuuksia.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt