Käyttöönotto on kuitenkin vasta aluillaan, sillä alle neljännes (19 %) käyttää digityöntekijöitä ja/tai tekoälyä. Seuraavien kolmen vuoden ennakoidaan tuovan merkittävän muutoksen tähän, ja jopa joka viidennen työtunnin talousosastolla arvioidaan automatisoituvan.
Talousosasto on usein ensimmäisiä kandidaatteja robotiikan hyödyntämiselle, sillä työtehtäviin sisältyy paljon resursseja sitovaa rutiinityötä. Kansainvälisissä tutkimuksissa kirjanpitäjät ja tilintarkastajat mainitaan usein ammatteina, joissa automaatio tulee vaikuttamaan merkittävästi työn sisältöön.
Suomessa robotiikan käyttöönotto talousosastoilla on vielä alkuvaiheessa, vaikka potentiaali on jo hyvin tunnistettu. Isot organisaatiot ovat toteutuksissaan pidemmällä, pienemmät vasta pohtivat asiaa.
Lähes kaikki päättäjät (88 %) odottavat robotiikan vähentävän manuaalista työtä korkeintaan neljäsosalla. Robotiikan ennakoidaan vaikuttavan miltei kaikkiin talousosaston tehtäviin, mutta pelko laajamittaisesta töiden häviämisestä vaikuttaa turhalta.
Talousosastolla automaatio aloitetaan tyypillisesti niistä prosesseista, joihin liittyy isoja transaktiomääriä. Niissä päästään nopeimmin liikkeelle.
Päättäjät näkevät tietotyön automaatiolla eniten potentiaalia juuri suurivolyymisissä ja yksinkertaisissa rutiineissa, kuten ostoreskontra (76 %) ja myyntireskontra (48 %), joista on helppo saada välittömiä hyötyjä. Seuraavana jonossa odottavat kirjanpito (33 %) ja raportointi (28 %). Palkanlaskennassa potentiaalia tunnisti vain 13 prosenttia vastaajista.
Tulokset käyvät ilmi Rainmaker Oy:n toteuttamasta Talousjohtajabarometrista. Se toteutettiin heinä-elokuussa. Kyselyyn osallistui yli sata suomalaista talousjohtajaa 350 valitun keskisuuren ja suuren yrityksen joukosta.
