Yksityinen kulutus on koronapandemian väistyttyä poikkeuksellisen suurta sekä tänä että ensi vuonna. LEHTIKUVA/SARI GUSTAFSSON

Talousennusteen mukaan kulutusjuhlaa vielä odotellaan

Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan vahvempi kasvu jakaantuu kahdelle vuodelle.

Palkansaajien tutkimuslaitos PT ennustaa kuluvalle vuodelle 2,5 prosentin talouskasvua. Ensi vuodelle kasvuennuste on 3,1 prosenttia, joka hidastuu 1,4 prosenttiin vuonna 2023.

Yksityinen kulutus on koronapandemian väistyttyä poikkeuksellisen suurta sekä tänä että ensi vuonna.

Vienti ja tuonti kasvavat vahvasti, ja kasvua määrittää matkailu- ja palvelualojen toipuminen. Suomen ja sen kauppakumppanimaiden tuleva talouskehitys riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka nopeasti rokotteita kyetään tuottamaan, kuinka suuri osa väestöstä ottaa rokotteen ja kuinka hyvin nykyiset tai tulevaisuudessa kehiteltävät rokotteet suojaavat koronaviruksen mutatoituneilta muodoilta.

Koronakriisi päättyy Suomessa rokotuskattavuuden parantuessa ensi kesän aikana, ja yksityinen kulutus kasvaa voimakkaasti. PT:n mukaan Suomeen ei oleteta yhtäkkistä, lyhytkestoista kulutusjuhlaa, vaan poikkeuksellisen suuri kulutuksen taso jakaantuu ennusteessa kuluvalle ja ensi vuodelle.

Toisaalta julkisten menojen kasvu jää tänä ja ensi vuonna maltilliseksi, koska julkiset menot olivat viime vuonna poikkeuksellisen korkealla tasolla massiivisten elvytystoimien johdosta.

PT:n arvion mukaan työllisyysasteen paraneminen kriisin jälkeen jää vähäisemmäksi kuin noususuhdanteissa yleensä. Myös ansiokehitys on maltillista: vuosina 2021–2023 ansiotasoindeksin kasvuluvut ovat 2,3, 1,8 ja 2,3 prosenttia.

PT:n mukaan Suomen kustannuskilpailukyky ei heikentynyt koronakriisissä.

– Nimellisten yksikkötyökustannusten nousu on kriisin aikana ollut suunnilleen samansuuruista tai vähäisempää kuin maamme tärkeimmissä vientimaissa, joten huoli kilpailukyvyn menetyksestä ei nykyisessä kriisissä näytä aiheelliselta, tutkimuslaitos toteaa.

PT:n mukaan maltilliset palkkaratkaisut ovat silti perusteltuja, koska työnantajan eläkemaksua alennettiin vuonna 2020 tilapäisesti. Alennuksen päättyminen saa työvoimakustannukset nousemaan, ja lisäksi alennus aiotaan kompensoida korkeampina maksuina myöhemmin.

Julkinen sektori on velkaantunut koronakriisissä voimakkaasti. Elvyttävä politiikka on ollut perusteltua, koska sen vaihtoehtona olisi ollut pitkällä tähtäimellä elinkelpoisten yritysten konkursseja ja pahimmassa mahdollisessa tapauksessa tilapäistyöttömyyden muuttumista pysyväksi samaan tapaan kuin 1990-luvun suuressa lamassa.

– Kriisin päätyttyä elvyttäminen ei enää vastaa suhdannetilannetta. Velkasuhteen kasvun pysäyttäminen voi vaatia hankaliakin päätöksiä, kuten esimerkiksi säilyttävien yritystukien karsintaa, ja ensi vuoden noususuhdanne on niille oikea aika, PT toteaa.

Niin ikään PT katsoo, että elvyttäminen ei ole enää perusteltua silloin kun EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen tukia jaetaan, vaikka välineeseen perustuva digitalisaation ja vihreän siirtymän rahoittaminen saattaakin olla kannatettavaa muista syistä.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt