Useimmiten naisjohtajat eivät Keskuskauppakamarin mukaan kuitenkaan vedä yritysten liiketoimintoja vaan tukitoimintoja kuten henkilöstöhallintoa, viestintää sekä laki- ja talousasioita.
Liiketoimintojen johdossa on pörssiyhtiöissä tällä hetkellä 41 naista. Viime vuonna heitä oli 36 ja toissa vuonna 26. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa pitää ilahduttavana, että myönteistä kehitystä voidaan havaita.
– Varsinainen läpimurto antaa kuitenkin odottaa itseään, sillä yhdelläkään suuryrityksellämme ei ole naista toimitusjohtajana, vaikka yksi nainen löytyy small cap -listayhtiön toimitusjohtajan tehtävistä, Linnainmaa toteaa tiedotteessaan.
Naisia on jo kohtalaisesti liiketoimintojen johdossa kulutustavaroiden ja -palvelujen sektoreilla sekä teknologiayrityksissä, mutta energiasektorilla liiketoimintojen johdossa ei ainuttakaan naista.
Lisäksi pörssiyhtiöiden johtoryhmät ovat nuoremmissa ikäluokissa miesvaltaisempia kuin vanhemmissa. Linnainmaa tulkitsee asian niin, että aika ei tule korjaamaan ongelmaa.
Linnainmaan mukaan naisten vähäisyyteen liiketoimintajohdossa on monia syitä naisten koulutusvalinnoista ja liiasta itsekritiikistä alkaen. Myöskään työnantajat eivät rakenna riittävän aktiivisesti urapolkuja naisille. Esikuvien, verkostojen ja mentorien puutekin vaikuttaa.
Ei kiintiöitä yhtiöiden hallituksiin
EU:ssa on tällä hetkellä vireillä direktiiviehdotus pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöistä. Keskuskauppakamarissa ei olla kiintiöistä innostuneita.
– Hallituspaikat ovat vain jäävuoren huippu. Todellinen ongelma on siinä, että naisia valikoituu erittäin vähän ylimmän johdon tehtäviin liiketoiminnan johtajiksi. Sitä ei kiintiöillä korjata, painottaa Linnainmaa.
Jos EU:n direktiivi etenee, niin Linnainmaan toivoo, että Suomi valitsee naisten hallituspaikkojen tavoitemääräksi yhden kolmasosan eikä 40 prosenttia ja varoo kohdistamasta toimia pieniin listayhtiöihin.
