Verkkouutiset

Jyri Häkämies yrityskohtaisista palkkaneuvotteluista: Siihen suuntaan pitää liikkua

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää kannatettavana ajatusta, että tulevaisuudessa palkat sovittaisiin yrityskohtaisesti.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vaati perjantaina palkkaneuvotteluiden siirtämistä kokonaan yrityksiin.

– Tulevaisuuden suuntana näen sen kannatettavana, mutta askel kerrallaan, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kommentoi Pentikäisen avausta Verkkouutisille.

Yrityskohtaisen sopimisen edistäminen työehtosopimusten puitteissa on myös tavoite, joka Häkämiehen mukaan yhdistää kaikkia työnantajaliittoja tulevalla liittokierroksella.

– Kyllä joustavuus on yhteinen nimittäjä varmasti näissä neuvotteluissa, mutta pitää muistaa että toimialat ja liitot ovat erilaisia ja erilaisissa tilanteissa. Joillakin liitoilla jo nykyisellään sopimukset on joustavampia kuin toisilla liitoilla. Sen takia tähän liittokierrokseen on juurikin menty, että eri toimialojen erot tulevat paremmin huomioitua kuin jos sovitaan asiat keskitetysti, Häkämies sanoo.

Työnantajaliitot koordinoivat liittokierrosta

Häkämiehen mukaan työnantajaliittojen keskeisimpiä tavoitteita ovat paikallisen sopimisen edistäminen ja palkkamaltti. Keskusjärjestöjen tasolla ei koordinoida liittokierrosta, mutta työnantajaliitot koordinoivat sitä keskenään.

– Tottakai EK on se pöytä, jossa EK:n liitot vaihtavat näkemyksiään ja strategiaa, Häkämies sanoo.

Vaikka niin sanotusta Suomen mallista eli vientivetoisesta palkkaneuvottelumallista ei päästy sopuun, Häkämiehen toiveissa on edelleen, että liittokierros loisi pohjaa sellaiselle palkkaneuvotteluiden käytännölle, jossa kansainvälisessä kilpailussa olevat alat määrittelisivät palkankorotusvaran.

– On liian ennenaikaista sanoa, että Suomen mallista ei tullut mitään. Sitä ei ole nyt etukäteen hyväksytty, mutta jos me hyväksymme, että vientialat määrittelevät palkkakaton ja tämä pitää, silloin lopputuloksena voi olla hyvinkin se, mitä Suomen mallilla tarkoitetaan, Häkämies sanoo.

EK:n keskusjärjestösopimukset kieltävä sääntömuutos tuli voimaan vuonna 2016. Se tarkoittaa, että työnantajien ja työntekijöiden välillä ei Suomessa enää nähdä keskitettyjä palkkaratkaisuja.

– Liikkuminen pois keskitetyistä sopimuksista liittokierroksiin, joilla edistetään paikallista sopimista, on pysyvä pitkän ajan tavoite, Häkämies kiteyttää.

Maksukorotukset kompensoitava

EK:n toimitusjohtaja toivoo, että valtion ensi vuoden budjetissa palkkaverotuksessa kompensoitaisiin työntekijämaksujen korotukset. EK:n laskelmien mukaan kompensaatio on 300 miljoonan euron luokkaa. Jos kompensaatio ulotetaan myös eläkeläisiin, se tarkoittaa 400 miljoonaa euroa.

Häkämies toivoo, että kompensaatio tukisi palkkamalttia liittokierroksella. Hän muistuttaa, että kompensointi vaikuttaisi kotitalouksien ostovoimaan eli siihen, kuinka paljon ihmisille jää palkasta käteen.

Häkämiehen mielestä työn verotuksen alentaminen olisi talouspoliittisesti kannattavaa.

– Verotuksen alentaminen on erittäin tervetullutta ennen kaikkea siinä mielessä, että työ olisi aina kannattavaa vastaanottaa verrattuna esimerkiksi työttömyysturvaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)