– Suomen talous on yhdeksän laihan vuoden jälkeen kääntynyt viimein vientivetoiseen kasvuun. Suurin yksittäinen riski ensi vuoden vaurastumisemme tiellä on kauppasodan mahdollisuus, totesi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) Suomen suurlähettiläskokouksessa Helsingissä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti heti virkaan astuttuaan asetuksen, jonka mukaan Yhdysvallat irrottautuu Tyynenmeren alueen TPP-vapaakauppasopimuksesta.
– Tuolloin näytti melko todennäköiseltä, että Trump jatkaisi ainakin osittain toteuttamalla lupauksiaan estää halpatuonti Kiinasta ja niin edelleen.
Mykkäsen mukaan tällä tiellä oltaisiin nopeasti päädytty kauppasotaan, jossa kaupan esteet olisivat kauppapolitiikan universaalin luonteen vuoksi osuneet rajusti myös Eurooppaan.
– Keväällä ei kuitenkaan päädytty kauppasotaan. Kiinan suunnalla nähtiin yllättäen päinvastoin sopimus, jossa elintarvikkeiden kaupan esteitä hieman madallettiin.
– Myöskään Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alue Naftaa ei ole romutettu, eikä Eurooppaa ole todellisuudessa pakotettu korjaamaan kauppaylijäämäänsä Yhdysvaltoihin.
Kesän tullessa näytti Mykkäsen mielestä siltä, että halua ja kykyä kaupan vakauden ylläpitämiseen ja kompromisseihin saattaa löytyä edelleen.
– Yhdysvaltain kauppapolitiikan lähiajan käänteitä voi kuitenkin vain arvailla. Pohjois-Korean kriisi on saattanut vaikuttaa Kiina-suhteeseen rauhoittavasti. Ensi vuodesta on vaikea sanoa.
Mykkäsen mukaan on kuitenkin selvä, ettei protektionismi ja globalisaation kritiikin vahvistuminen sinällään alkanut Trumpista saati brexit-äänestyksestä.
– Kyse on koko finanssikriisin ajan näkyneestä kärjistyneestä kouristuksesta, jossa ihmisten välisten tuottavuuserojen kasvu koettelee jopa satojen miljoonien länsimaalaisten uskoa oikeudenmukaisuuteen.
Hänen mielestään tämä haaste kumpuaa pääosin teknologisesta kehityksestä.
– Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuotettiin viime vuonna enemmän autoja koskaan ennen. Mutta autoteollisuuden työpaikkoja oli neljännesmiljoona vähemmän kuin parikymmentä vuotta siten. Robotit veivät osin tehdastyötä, mutta mukavampi on syyttää meksikolaisia.
– Suomessa vapaakaupan vastainen älyllinen epärehellisyys ei onneksi ole noussut valtavirtaan. Pohjoismaiden pienissä talouksissa ymmärretään yllättäväkin laajasti, että kansainvälinen kauppa on perusfundamentti paitsi tämän päivän murroksessa myös koko siinä teollistumisen ja vaurastumisen kaaressa, joka on nostanut Suomen Euroopan takapajulasta eturiviin.
Protektionismi uhkaa
Mykkäsen mukaan Keski-Euroopassa henki on valitettavasti aivan toinen.
– Käsittämättömän voimakkaasti vastakkainen. Ranskan presidentti Emmanuel Macron ajaa kyllä Ranskaan markkinataloutta ja haluaa vahvaa Eurooppaa, mutta jatkaa Ranskan perinteitä protektionistisissa aloitteissa.
– Valitettavasti käy helposti niin, että Saksan on huomattavasti helpompi hyväksyä yhteiselle asialistalle Ranskan tilauksesta protektionismia kuin yhteisvastuuta.
Mykkänen kertoo Saksan sisäpoliittisen paineen olevan sellainen, että viime vuosina on menty yhä enemmän vapaakaupan vastaiseen suuntaan.
– Iso-Britannia on ollut kauppaliberaalin ryhmän tärkeä pilari, mutta kahden vuoden sisällä menetämme tässäkin suhteessa erittäin tärkeän ystävän.
– Siksi Suomen ja muiden vapaakaupan puolustajien äänien pitää kuulua entistä voimakkaammin Euroopassa.
