OP:n ekonomistit ennustavat Suomen BKT:n supistuvan kuluvana vuonna 4,0 prosenttia ja kääntyvän 3,0 prosentin kasvuun vuonna 2021. Ennuste on säilynyt samana kuin elokuussa.
– Hyvin turbulentin alkuvuoden jälkeen uutinen lienee se, että talouden iso kuva on pysynyt kesästä asti ennallaan. Suomen talouskasvuennusteet ovat pysyneet samoina, ja muutenkin ennusteita on lähinnä hieman säädetty, OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo tiedotteessa.
Vuoden toisella neljänneksellä Suomen talous supistui voimakkaasti, mutta palautui selvästi heinä-syyskuussa. OP:n ekonomistit arvioivat talouden elpyvän syksyn lukemista verkkaiseen tahtiin. Kansantuotteen uskotaan saavuttavan kriisiä edeltäneen tason vasta noin vuoden kuluttua, talvella 2021–22.
Yksityisen kulutuksen kerrotaan elpyneen kevään romahduksesta varsin nopeasti. OP:n maksukorttidatan perusteella laadittujen indikaattorien pohjalta kulutus on kuitenkin syksyn mittaan hieman taantunut uudelleen.
Kokonaisuutena OP ennustaa, että yksityinen kulutus supistuu tänä vuonna kaksi prosenttia, mikä on selvästi vähemmän kuin keväällä pelättiin. Ensi vuonna kotitalouksien kulutus kasvaa kolme prosenttia, mutta tänä vuonna noussut säästämisaste ylittää yhä vuoden 2019 tason.
Vienti elpyy markkinoiden tahtiin
Vienti kääntyi OP:n mukaan kesällä nousuun kevään pohjalukemista, ja elpyminen jatkuu verkkaisesti ensi vuonnakin. Heikon lähtötason vuoksi viennin ennustetaan kasvavan ensi vuonna 7,3 prosenttia.
– Suomen vienti on elänyt samassa rytmissä markkinoiden kanssa. Näkymämme on jopa suotuisampi kuin yleinen talouskehitys vientimarkkinoillamme. Kriisi on koskenut syvimmin palvelualoja, joiden kehitys ei heijastu samalla tavoin vientikysyntään kuin tavaroiden kysyntä, pääekonomisti Heiskanen toteaa.
Kriisi ei ennättänyt iskeä investointeihin samalla tavoin kuin yksityiseen kulutukseen, mutta toisaalta elpyminen on vähäistä. Asuntomarkkinoiden hyvänä säilynyt vire kannattelee kuitenkin varsin hyvää asuinrakennusinvestointien tasoa.
Työllisyys on elpynyt kevään pohjamudista, kun lomautukset ovat vähentyneet. OP:n ekonomistien mukaan työllisyys jää kuitenkin ensi vuonna keskimäärin tämänvuotista heikommaksi. Työttömyysasteen nousu on jäänyt maltilliseksi suhteessa kriisin alkuvaiheen dramaattisuuteen. Ei kuitenkaan ole näköpiirissä, että työttömyyteen tulisi merkittävää tasomuutosta nykytilanteeseen nähden.
Julkisen talouden tasapaino on heikentynyt merkittävästi, mutta odotuksia lievemmin. Ensi vuonna vaje pienenee, ja vuoden aikana työlistalle nousee suunnitelma velkasuhteen vakauttamisesta.
Kiinakaan ei yltänyt aiemmalle trendille
Vaikka maailmantalous ottikin kolmannella neljänneksellä harppauksen ylöspäin koronapandemian aiheuttaman kriisin pohjilta, oli kansantuote useimmissa maissa kansantuote silti selvästi alle kriisiä edeltäneen tason. Huomattavin poikkeus on OP:n mukaan Kiina, joka sekään ei silti yltänyt aiemmalle kasvutrendille.
– Koronapandemia määrää maailmantalouden tahdin ensi vuonnakin. Ennusteemme perustuu siihen oletukseen, että pandemia-aallot vähitellen laantuvat. Koronavirusrokotteiden tulo markkinoille tukee tätä näkemystä. Tämä mahdollistaa elpymisen jatkumisen, joskin varsin verkkaiseen tahtiin. Toipumista tukee myös useimpien maiden vahvasti elvyttävä politiikka, arvioi Reijo Heiskanen.
Yhdysvalloissa talous kasvoi kolmannella kvartaalilla 7,4 prosenttia aiemmasta kvartaalista, mutta jäi 2,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Talous on toistaiseksi kärsinyt vain vähän tartuntojen kasvusta. Talouden elpyminen jatkuu maltillisissa merkeissä, ja kriisiä edeltänyt taso saavutetaan OP:n ekonomistien mukaan ensi vuoden jälkipuoliskolla. Uuden presidentti Joe Bidenin arvioidaan tukevan talouskasvua elvyttävällä politiikalla.
Euroalueen talous kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä peräti 12,7 prosenttia huhti-kesäkuusta. Covid-19–tartuntojen voimakkaan kasvun vuoksi asetetut rajoitukset painavat talouden kuitenkin vuoden lopulla miinukselle. Ensi vuoden aikana talous jatkaa vähittäistä toipumista, mutta kriisiä edeltänyttä tasoa ei Euroopassa vielä OP:n ekonomistien mukaan saavuteta.
Keskuspankit jatkavat laajalti elvyttävää politiikkaa. Euroopan keskuspankki tarkastelee politiikkaansa joulukuussa ja jatkaa epätavanomaisia politiikkatoimiaan. Ohjauskorkoihin ei silti kosketa.
– EKP kasvattaa pandemiaan liittyvän osto-ohjelmansa kokoa ja kestoa sekä jatkaa aiottua pidempään edullisia rahoitusoperaatioita pankeille. Käytännössä näillä operaatioilla on enää vähän vaikutusta suomalaiselle pienyrityksille ja kotitalouksille, mutta Etelä-Euroopassa lainaamisen kustannukset voivat laskea, OP:n senioriekonomisti Tomi Kortela arvioi.
