Risto Murto: Talous kasvaa, politiikka sakkaa

Kansainvälisessä taloudessa on parhaimmat näkymät viiteen vuoteen, ja siihen vauhtiin on Suomenkin talous päässyt pitkästä aikaa mukaan. Myös rahoitusmarkkinat ovat antaneet luottamuslauseensa taloudesta, kun osakekurssit ovat nousseet ja markkinoiden heilunta on ennätyksellisen alhaista. 

Talouden hyvän olon tunne on voimakkaassa ristiriidassa kansainvälisen politiikan epävarmuuden kanssa. Samaan aikaan kuin markkinoiden riskimittarit ovat alhaalla, kaikki indikaattorit, joilla pyritään mittaamaan poliittista epävarmuutta, ovat korkealla. 

Historiallisesti poliittisen järjestelmän vakaus on hyödyttänyt talouselämää ja myös rahoitusmarkkinoita: Pax Americana on taannut rauhan teollisuusmaissa toisen maailmansodan jälkeen. EU:n suurimmat voitot ovat olleet entisen Etelä-Euroopan sotilasdiktatuurien ja Itä-Euroopan sosialistimaiden ottaminen mukaan osaksi läntistä demokraattista markkinatalousjärjestelmää. Samaan aikaan vapaakaupan rooli on kasvanut, minkä suurin mukanaan tuoma muutos on ollut Kiinan tulo osaksi globaalia kauppaa. Vapautuvat pääoma- ja kauppavirrat ovat tukeneet talouskasvua.

Kaikkia rajojen pienentyminen ei ole miellyttänyt, ja nyt äänestäjät ovat useassa maissa ilmaisseet tyytymättömyytensä kehitykseen ja vallassa oleviin puolueisiin. Euroopassa uusien puolueiden ja poliittisten liikkeiden nousu on ollut käynnissä jo yli 10 vuotta, mutta varsinainen kriittisten äänien läpimurto tapahtui tänä ja viime vuonna. Yhdysvalloissa ei-poliitikko Donald Trump voitti presidentinvaalit, britit äänestivät Brexitin puolesta ja Unkari ja Puola ovat lähteneet omalle poliittiselle polulleen. Myös muita muutoksia on tapahtunut, ja osasta muutoksista, kuten Brexitillä, on hyvin pitkäaikaisia ja perustavanlaatuisia vaikutuksia.

Keski-Euroopan tuoreimmat vaalit ovat olleet ainakin torjuntavoittoja perinteisten poliittisten voimien kannalta. Näyttävin voitto tapahtui Ranskassa, jossa Emmanuel Macron voitti selvästi Marine Le Penin presidentinvaaleissa hyvin kansainvälisyyttä suosivilla argumenteilla. Hollannissa puolestaan äärioikeiston voitto suli viime metreillä.

Huolimatta torjuntavoitoista kokonaiskuva on kuitenkin edelleen epäselvä. Hollannissa puoluekenttä on sirpaloitunut rajusti, ja perinteisen valtapuolueen sosiaalidemokraattien kannatus laski alle kymmenen prosentin. Ranskassa Macronin puolue on alle vuoden vanha, mutta se on sunnuntaisten vaalien jälkeen saamassa selvän enemmistön parlamentissa toisella kierroksella. Saksan ja Suomen poikkeuksia lukuun ottamatta äänestäjien ja vakiintuneiden valtapuolueiden sopimus on mennyt rikki. Poliittinen järjestelmä on liikkeessä lähes kaikissa länsimaissa.

Palataan politiikasta talouteen: markkinat eivät ole välittäneet poliittisen järjestelmän muutoksesta, ja siihen on kaksi mahdollista selitystä. Ensimmäinen vaihtoehto on, että talouden kannalta teollisuusmaiden poliittisilla muutoksilla ei ole ollut suurta merkitystä. Jo Aasian vetoapu antaa tälle suojaa. Retoriikka on ajoittain kovaa, mutta kauppavirrat ovat edelleen vapaat.

Toinen vaihtoehto on, että markkinat aliarvioivat poliittisia riskejä. Emme näe, kuinka poliittisen järjestelmän muutokset vaikuttavat jatkossa syvällisesti siihen ympäristöön, jossa yritykset toimivat.

Jos katsomme, kuinka hyviä olemme olleet ennustamaan suuria poliittisia murroksia, ennustekykymme on ollut surkea. Kuinka moni pystyi ennustamaan esimerkiksi Neuvostoliiton hajoamisen tai Saksojen yhdistymisen?  Vahva pieleen ennustamisen riski on myös nyt ilmeinen. Voi olla, että aliarvioimme kuinka vakavasti äänestäjät ovat hylkäämässä ne peruspilarit, joiden varassa viimeisten vuosikymmenten globalisaatio ja kasvu ovat rakentuneet.

 

Risto Murto

Risto Murto

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.

Kommentit