Kesällä alkanut talouden elpyminen hidastui talvella koronapandemian kiristettyä otettaan. Kun rokotukset etenevät, alkaa talous niin Suomessa kuin maailmallakin toipua jälleen vahvemmin. Terveystilanteen kohentumisen tuoma noste jää kuitenkin melko lyhyeksi, todetaan OP:n suhdanne-ennusteessa.
OP Ryhmän ekonomistit ennustavat Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 3,0 prosenttia kuten ennustivat syksylläkin. Ensi vuonna talous kasvaa 2,6 prosenttia. Vuosien 2021–22 aikana talouskasvu käy parhaimmillaan yli viiden prosentin vauhdissa, mutta hidastuu ensi vuoden lopulla alle kahteen prosenttiin.
– Talouden kuva on pohjimmiltaan varsin selkeä. Elpyminen voimistuu, kun koronapandemia laantuu kattavien rokotusten myötä. Itse pandemian kehitykseen liittyy toki yhä epävarmuutta. Talouteen liittyvä epävarmuus kasvaa kuitenkin vasta kun koronakriisistä toipumisen jälkeinen ponnahdus alkaa olla ohitse, arvioi OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen tiedotteessa.
Koronapandemia on koetellut voimakkaimmin palvelualoja. Teollisuuden ja rakentamisen kehitys ei ole samalla tavoin kärsinyt suoraan terveystilanteesta kuin palveluiden kulutus ja vienti. OP:n mukaan elpymiselle on keskeistä, miten palvelut kehittyvät.
Tavaraviennin volyymi palasi jo viime vuoden lopulla kriisiä edeltäneelle tasolle, ja jatko sujuu pitkälti maailmankaupan tahtiin. Palveluvienti sen sijaan jäi merkittävästi kriisiä edeltäneestä tasosta, ja vauhtia elpymiseen tulee vasta pandemian laantuessa.
Palveluiden kulutus toipuu terveystilanteen kohenemisen myötä. Kokonaisuutena kulutus palaa lähtötasolleen ensi talvena. Kertyneet säästöt ja tulokehitys mahdollistavat nopeammankin elpymisen.
Työmarkkinoilla elpyminen pääsi vauhtiin jo viime vuonna. Toinen aalto voi hidastaa toipumista, mutta elpymisen vauhdittuessa työllisyysaste nousee ensi vuonna 72,6 prosenttiin, hieman yli vuoden 2019 72,5 prosentin tason. Työttömyysaste laskee ensi vuonna 7,2 prosenttiin, mikä jää hieman vuoden 2019 6,7 prosenttia korkeammaksi työvoimaosuuden kasvaessa.
Julkinen vaje supistuu viime vuoden lukemista, mutta säilyy kolmen prosentin rajaa suurempana myös ensi vuonna. Vaihtotase on kuitenkin tasapainossa, ja kokonaisuutena rahoitustasapaino on kohtuullisissa kantimissa.
– Tämä ja ensi vuosi ovat koronakriisistä toipumisen aikaa. Tämän jälkeen, tai kenties jo ensi vuoden kuluessa koittaa arki, jolloin on sopeuduttava realiteetteihin. Yksi keskeinen huolenaihe on viennin liian pieni osuus kansantuotteestamme, mitä ei pidä unohtaa talouden toipumisvaiheen aikanakaan, Heiskanen toteaa.
Maailmantalous
Maailmantalous alkoi viime vuoden jälkipuoliskolla elpyä keväisestä koronapandemian aiheuttamasta talouden syöksystä. Tartuntojen nousu hidasti kuitenkin elpymistä uudelleen vuoden lopulla. OP Ryhmän ekonomistit arvioivat, että toipuminen voi jatkua kunnolla vasta sitten, kun rokotukset ovat hillinneet tartuntoja riittävästi.
Teollisuus ja maailmankauppa ovat toipuneet koronakriisistä palveluita nopeammin osin Kiinan ja muiden nousevien talouksien vedolla. Palveluiden toipuminen rokotusten myötä nopeuttaa talouskasvua loppuvuonna. Kasvu kuitenkin vaimenee ensi vuoden loppua kohti mentäessä, ja talous palaa normaalimmalle kasvu-uralle.
OP Ryhmän ekonomistit ennustavat maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 5,6 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia.
Yhdysvaltain talous elpyy kuluvana vuonna vahvasti runsaan elvytyksen ja kohenevan terveystilanteen myötä. Alkuvuonna kasvu jää rauhalliseksi, mutta vauhti kiihtyy vuoden loppupuoliskolla.
Koronapandemian seuraukset ovat koetelleet euromaita eri tavoin. Suurista maista nopeimmin elpymisen makuun pääsee Saksa teollisuuden vedolla. Turismista riippuvainen Espanja joutuu odottamaan pandemian laantumista.
Kokonaisuutena euroalueen talous kuitenkin ponnahtaa koronaviruksen aiheuttamasta montusta aiemmalle verkkaiselle kasvutrendille ensi vuoden aikana. Euroalue elpyykin ekonomistien arvion mukaan koronakriisistä suhteellisen nopeasti.
Inflaatio alkaa vähitellen virota viime vuoden pudotuksesta. Osassa maita palautuminen voi tuoda yllättäviä hintapiikkejä, mutta kokonaisuutena inflaatio nopeutuu maltillisesti. Euroalueella kuluttajahintojen nousu jää yhä EKP:n tavoitteesta.
EKP pitää politiikkansa keveänä, eikä uusia merkittäviä avauksia ole luvassa. Sama linja vallitsee suurimmassa osassa kehittyneitä maita.
– EKP:n arvopaperiostoissa korostuu niiden tavoite, joka on hieman epämääräisesti määritelty ”kevyiksi rahoitusoloiksi”. EKP ei ole sitoutunut mihinkään tiettyihin ostomääriin. Rahapolitiikka jatkuu joka tapauksessa kevyenä, eikä ohjauskorkoja nosteta tänä tai ensi vuonna talouden elpymisestä huolimatta, arvioi OP Ryhmän senioriekonomisti Tomi Kortela.
Riskit ennusteessa ovat tasapainossa. Elvytyksen, kertyneiden säästöjen ja pandemian väistymisen seurauksena kulutus voi elpyä nopeasti. Vastaavasti pandemian pitkittyminen voisi hidastaa toipumista ja heikentää näkymiä pidempiaikaisestikin.
