Säästöpankkiryhmän ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu yltää mukaan ensi vuonna vielä 2,7 prosenttiin. Kymmenen vuoden takainen reaalinen huipputaso saavutetaan ennusteen mukaan ensi vuoden toisella neljänneksellä.
Suomen talouskasvu oli Säästöpankkiryhmän mukaan vuoden alussa erittäin ripeää, mutta vuoden edetessä vauhti on hieman tasaantunut ja viennin veto hidastunut. Kasvun hidastuminen ei kuitenkaan vielä ole ryhmän mukaan pysyvää, sillä maailmantalouden näkymä on loppuvuoden aikana kääntynyt uudelleen valoisampaan suuntaan.
– On toki mahdollista, että talouden sisäiset rajoitteet , ennen kaikkea teollisuuden kapasiteettipula ja työmarkkinoiden kapeikot, ovat jo alkaneet heikentää kykyämme vastata maailmantalouden kysyntään ja kasvun ylläpito hankaloituu, Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala arvioi.
Toisaalta hän huomauttaa, että jos tuotantokapasiteetti ja työllisyys kasvavat arviota nopeammin, maailmantalouden tuoma vipuvaikutus voimistuu ja uusi kasvunykäyskin on mahdollinen.
– Näillä näkymin globaali kasvuhuippu ajoittuu vuoden 2018 lopulle. Suomen BKT-kasvu alkaa selvemmin maltillistua vasta 2019, Vesala kertoo.
Säästöpankkiryhmän mukaan hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoite on karkaamassa. Talouskasvusta huolimatta työllisyys on kohentunut vain vähän. Lisäksi hallituksen tavoite on työikäisten määrän vähenemisen vuoksi pidemmän päälle riittämätön.
– Mikäli työllisten suhde koko väestöön halutaan pitää vakaana, työllisyysasteen pitäisi nousta 78-80 prosentin tuntumaan 2030-luvulle mennessä, Vesala huomauttaa.
Työttömyysasteen odotettua hitaampi lasku on hänen mukaansa osaltaan selittynyt piilotyöttömyyden vähenemisellä. Lisäksi työllisyyden rakenteessa on tapahtunut laadullisia muutoksia, sillä itsensä työllistävien osuus on kääntynyt laskuun.
Säästöpankkiryhmä ennustaa kasvun työllistävän vaikutuksen voimistuvan ja työttömyysasteen laskevan ensi vuonna 8,2 prosenttiin ja vuonna 2019 edelleen 7,9 prosenttiin.
Yksityisen kulutuksen näkökulmasta olosuhteet ovat edelleen suosiolliset. Kuluttajien luottamus on vahvaa, työllisyyden paranee ja ostovoima kasvaa. Säästöpankkiryhmä odottaa kuitenkin yksityisen kulutuksen kasvun kuitenkin hieman hidastuvan, sillä kotitaloudet kuluttavat käytettävissä olevia tulojaan enemmän, mikä tuskin voi kovin pitkään jatkua.
– Kaiken kaikkiaan kotitalouksien velkaantuneisuus alkaa muodostua kulutusta rajoittavaksi tekijäksi. Järjestämättömien luottojen määrä on jo hienoisessa nousussa. Tämä on huolestuttavaa aikana, jolloin velanhoitoa väliaikaisesti helpottavia keinoja – kuten asuntoluottojen lyhennysvapaita – on käytetty poikkeuksellisen runsaasti, Vesala varoittaa.
