Kirjoittaja muistuttaa, että hiilidioksidipäästöjen talteen ottamiseen on tulossa uusiakin teknologioita. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Petri Sarvamaa: Taloudellisesti kestävää ilmastonmuutoksen torjuntaa

Uhkakuvilla ratsastamisesta on tullut muotia niin mediassa kuin politiikassakin.

On onnistuttu luomaan pelon ilmapiiri, jossa vaihtoehtoisia näkemyksiä tarjoavat vaiennetaan, leimataan tietämättömiksi ja jopa vastuuttomiksi. Yksilöä syyllistetään tekemättömyydestä, ja teollisuutta vaaditaan pelastamaan maailma epärealistisilla tavoitteilla hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tällainen yksisilmäisyys ja ehdottomuus on huolestuttavaa.

2000-luvun alussa talous- ja teollisuuspolitiikkaa tehtiin talouden realiteettien ehdoilla, ja ympäristöpolitiikkaa ympäristön viitoittamana. Tässä on kuitenkin nähty merkittävä käänne, ja tilanne on muuttunut 2010-luvulle tultaessa. Ilmastopolitiikasta on tullut EU:n väline suurvaltojen taistossa maailman johtajuudesta. Myös EU:n yhteiset ilmastotavoitteet ovat nähneet päivänvalon.

Ilmastokiima sai tuulta alleen maailman tiedeyhteisön toimesta, jonka vaikutuksesta yhä enemmän tutkimusmäärärahoja on keskitetty valituille tutkimussuunnille. Tämä on vahvistanut tämänhetkistä kuvaa maailman tilasta: ilmasto lämpenee ja syynä ovat kasvaneet hiilidioksidipäästöt.

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole humpuukia, emmekä halua antaa populistien äänelle voimaa. Politiikan kannalta tärkeämpi kysymys onkin, että pysäytämmekö me Euroopan Unionissa ja Suomessa ilmaston lämpenemisen nyt valitulla politiikan suunnalla, eli kiristämällä nopeasti päästötavoitteita? Painottamalla epärealistisia tavoitteita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi me tuskin pääsemme taloudellisesti kestäviin ratkaisuihin.

Todellinen tavoite pitää olla teknologisten läpimurtojen kehittämisessä. Ilmastonmuutosta ei pysäytetä siis vain hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä, vaan meidän on tavoiteltava hiilidioksidipäästöjen talteen ottamista ja kierrättämistä energiantuotannossa muille tarvitseville tuotannonaloille.

Hiilidioksidipäästöjen talteen ottamiseen on tulossa uusia teknologioita. Esimerkkinä tästä on suomalainen Kleener Power Solutions Oy, joka on uuden innovaation kanssa tuomassa markkinoille läpimurtoa.

Mutta kokonaisuudessa suurin osa ratkaisua on hiilen sitomisen lisääminen. Hiilen sitomiseen pitää kannustaa, ja sitä pitää reguloida. Metsittäminen on iso osa ratkaisua, mutta maataloudella on myös suuri rooli maaperän hiilisitovuuden lisäämisessä. Esimerkkinä tästä on suomalaisen maatalouden pysyvä nurmi, jota pitää EU-lainsäädännössä suosia ja velvoittaa muitakin maita toimimaan samoin.

Yhä tiukempiin päästörajoituksiin keskittymisen sijaan meidän on siis nopeasti ryhdyttävä EU-tasolla velvoittamaan hiilidioksidin suurimmat tuottajat joko vähentämään päästöjään, tai maksamaan niistä. Tämä edellyttää luotettavia mittauksia päästöistä, joiden nojalla pitää perustaa hiilipörssi.

Hiilipörssi on hiilinielujen markkinapaikka. Suurimmat tuottajat maksaisivat päästöistään, ja ilmakehästä hiilidioksidia poistavien ratkaisujen tarjoajille puolestaan maksettaisiin. Kerätyillä varoilla voitaisiin edistää ilmastotoimenpiteitä. Hiilipörssillä pitää korvata koko nykyinen päästökauppamekanismi, joka vääristää markkinoita. Samalla pitää luoda kannustimet niille toimijoille, jotka ottavat hiilidioksidia talteen ja laittavat sen markkinoille kiertoon, sekä sitovat hiiltä.

Kaiken kaikkiaan nykyinen politiikka ilmastonmuutoksen kampittamiseen on täysin kestämätön ja epärealistinen. Pelkkä päästörajoitusten tiukentaminen entisestään vain pahentaa tilannetta. Maailman väestönkasvu ja talouskasvu huomioiden kuilu uusiutuvaan energiaan tarvittavien investointien ja taloudellisten realiteettien välillä kasvaa entisestään, kun se jo nyt on liian suuri EU:n päättämiin päästövähennyksiin päästäksemme.

Tulevaisuudessa saavuttanemme ajan, jolloin uusien innovaatioiden myötä energia muuttaa muotoaan ilman, että ilmakehään tarvitsee vapauttaa lisähiilidioksidia. Siksi ilmastotoimien edistämiseksi meidän on taattava toimiva talous suomalaisille ja muille EU-kansalaisille, joka mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittämisen myös jatkossa.

Petri Sarvamaa

Petri Sarvamaa

Petri Sarvamaa on Euroopan parlamentin jäsen ja budjettivaliokunnan 1. varapuheenjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt