The Cut -julkaisussa kerrotaan Emoryn yliopiston tutkimuksesta koskien Schadenfreudea, vahingoniloa.
Psykologiryhmän mukaan narsistit, psykopaatit ja machiavellistit kokevat vahingoniloa useammin kuin muut ihmiset. Vahingonilolle ovat kuitenkin alttiita kaikki.
Tutkijoiden mukaan vahingonilon keskeinen piirre on väliaikainen kohteen epäinhimillistäminen, joka on juuri sitä, mitä psykopaatit kokevat kaikkia kohtaan kaiken aikaa. Tietyissä tilanteissa lempeimmätkin ihmiset saattavat epäinhimillistää uhria ”väliaikaisesti menettäen motivaation tunnistaa uhrin ajatukset, paljolti kuten psykopaatti tekee”.
Kun uhria kohtaan kokee empatiaa tai kuvittelee hänen tunteitaan ja ajatuksiaan, tunnemme vähemmän vahingoniloa. Empatian puuttuessa ja toisen lyhytaikaisesta kivusta iloitessa sen sijaan on niin lähellä psykopatiaa kuin mitä sen lähelle voi normaali tunteva ihminen päästä.
Tutkimuksessa päädytään jakamaan vahingonilo kolmeen osaan. Aggressio-Schadenfreudessa esimerkiksi urheilija tai fani iloitsee vastustajan häviöstä. Kilpailevassa Schadenfreudessa on kyse henkilökohtaisemmasta kilpailusta tai halusta olla vastustajaa parempi. Kolmas muoto on iloitseminen jonkun sellaisen henkilön rypemisestä, jonka kokee saaneen valtaa tai varallisuutta epäreiluilla tavoilla.
