X
SULJE MAINOS
Auringonlasku Kiovassa. LEHTIKUVA / AFP Genya Savilov

”Tällä kertaa Moskova ei ehkä bluffaa”

Asiantuntijoiden mukaan Venäjä saattaa todella valmistautua hyökkäämään Ukrainaan.

Pahaenteiset merkit viittaavat siihen, että Venäjä saattaa hyökätä voimalla Ukrainaan talven aikana, Catholic University of American historian professori ja entinen Yhdysvaltain ulkoministeriön Venäjästä ja Ukrainasta vastaava virkamies Michael Kimmage ja CNA-ajatushautomon Venäjä-ohjelman johtaja Michael Kofman arvioivat.

Venäjä on kerännyt viime kuukausina noin 100 000 sotilasta ja suuret määrät hyökkäyssotaan soveltuvaa kalustoa Ukrainan ja Valko-Venäjän rajojen lähelle. Ukrainan sotilastiedustelu on puolestaan sanonut suoraan, että Venäjän hyökkäystä odotetaan tammikuussa tai helmikuussa. Mediatietojen mukaan amerikkalaistiedustelu jakaa kutakuinkin saman arvion.

– Vaikka Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaakin jälleen harjoittaa kiristysdiplomatiaa, Moskova ei välttämättä bluffaa tällä kertaa. Jos sovintoa ei saada aikaan, voi konflikti uusia paljon aiempaa suuremmassa mittakaavassa, Kimmage ja Kofman toteavat Foreign Affairsin artikkelissaan.

Miksi Putin sitten haluaisi ottaa riskin laajamittaisen sodankäynnin synnyttämästä talouden ja geopolitiikan myllerryksestä, tutkijat pohtivat.

Kirjoituksessa muistutetaan, että tilanteen säilyttäminen nykyisellään olisi päällisin puolin Venäjän edun mukaista.

Kimmage ja Kofman huomauttavat Krimin valloituksen merkitsevän suurinta aluekaappausta sitten toisen maailmansodan. Venäjän taloustilannetta kuvataan puolestaan vakaaksi pakotteista huolimatta ja Kremlillä on lisäksi tiukka ote Euroopan energiamarkkinoista. Moskova pyrkii myös parhaillaan neuvottelemaan strategisista kysymyksistä Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin hallinnon kanssa.

– Venäjä ja Ukraina kulkevat kuitenkin kulisseissa kohti ratkaisemattoman konfliktinsa syttymistä uudelleen. Tämä voi panna Euroopan kartan jälleen uusiksi ja torpata Washingtonin pyrkimykset Venäjä-suhteiden vakauttamisesta, Michael Kimmage ja Michael Kofman kirjoittavat.

Heidän mukaansa Venäjä on menettänyt vuosi vuodelta poliittista vaikutusvaltaansa Ukrainassa. Ukraina on taas osoittanut, ettei se halua tehdä kompromisseja Vladimir Putinin kanssa. Myös Euroopan ja Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle on vahvistunut.

Kimmage ja Kofman toteavat, että Venäjän johdosta on samalla tullut entistä itsevarmempi niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. Vladimir Putin on heidän mukaansa mahdollisesti vakuuttunut siitä, ettei Kiinaan keskittynyt Yhdysvallat pidä Ukrainaa enää tärkeänä kysymyksenä.

Tutkijat nostavat myös esiin viime aikojen kovan venäläisretoriikan.

– Venäjän johtajat ovat viestineet kyllästymistään diplomatiaan. He ovat viestineet pitävänsä Ukrainan kasvavaa yhteistyötä Yhdysvaltain ja Naton kanssa sietämättömänä.

Mikäli Moskova, Washington ja Kiova eivät saa aikaiseksi rauhanomaista ratkaisua, on Kimmagen ja Kofmanin mukaan mahdollista, että Venäjä ”nollaa tilanteen” voimankäytöllä.

Poliittista päätöstä ei välttämättä ole

Venäjän joukkojen sijoittelu ei Michael Kimmagen ja Michael Kofmanin mukaan viittaa vielä välittömään hyökkäyksen uhkaan. He pitävätkin varsin mahdollisena, ettei lopullista poliittista päätöstä hyökkäyksestä ole vielä tehty.

Tutkijat muistuttavat kuitenkin, etteivät joukkojen siirrot sovi tavalliseen harjoitustoimintaan. Ukrainan rajalle on tuotu yksiköitä jopa tuhansien kilometrien päästä. Esimerkiksi Krimille on taas siirretty joukkoja Kaukasukselta. Joukkoja on myös aiemmasta poiketen kuljetettu öisin.

– Laajempi sota on täysin mahdollinen. Jos niin tapahtuu, ei Putinin päätös laajentaa kytevää konfliktia tule olemaan impulsiivinen, Kimmage ja Kofman kirjoittavat.

Heidän mukaansa vuoden 2014 perinnöksi on jäänyt tilanne, joka johtaa todennäköisemmin laajempaan konfliktiin kuin tilanteen jähmettymiseen epävarmaksi rauhaksi.

Mikä sitten on muuttunut?

Michael Kimmagen ja Michael Kofmanin mukaan Venäjän strategia Ukrainassa ei ole tuottanut sellaista poliittista lopputulemaa, jonka Kreml voisi hyväksyä. Moskova ei myöskään heidän mukaansa näe tietä ulos nykyisistä pakotteista ja tulehtuneista länsisuhteista. Yritykset ratkaista Ukrainan sotaa diplomatian keinoin ovat epäonnistuneet.

Samalla Moskovassa on tutkijoiden mukaan laskettu, että aiempi voimankäyttö on tuottanut tulosta.

– Venäjän johto ei näe mahdollisuuksia diplomatialle ja ajattelee Ukrainan liukuvan Yhdysvaltain turvallisuuspiiriin. Se saattaa tämän takia pitää sotaa väistämättömänä.

– Venäjän johtajat eivät usko, että voiman käyttäminen olisi helppoa tai vailla kustannuksia, mutta he katsovat Ukrainan olevan tiellä, jota he eivät voi hyväksyä ja että heillä on vain vähän vaihtoehtoja pelastaa nykyinen linjansa. He ovat myös saattaneet tulla siihen lopputulokseen, että sotatoimiin turvautuminen tulisi nyt vähemmän kalliiksi kuin tulevaisuudessa.

Ukrainan jakaminen

Mikäli sotatoimiin ryhdytään, ei Venäjä tutkijoiden mukaan tavoittele Ukrainan valloittamista. Michael Kimmagen ja Michael Kofmanin mukaan Vladimir Putin saattaisikin hakea maan jakamista kahteen tai pakottamista uuteen sovintoon, joka pysäyttäisi Ukrainan ”euro-atlanttisen integraation” ja turvallisuusyhteistyön Yhdysvaltojen kanssa.

– Venäjä on tavoitellut jo pitkään paluuta alueelliseen järjestykseen, jossa Venäjällä ja lännellä on yhtäläiset oikeudet päättää turvallisuudesta Euroopassa, he toteavat.

Tutkijoiden mukaan on vaikea kuvitella Vladimir Putinin uskovan, että hän voi päästä tällaiseen lopputulokseen suostuttelun tai tavanomaisen diplomatian keinoin.

– Venäjän sotatoimet voisivat säikyttää Euroopan johtavat valtiot – joista osa näkee itsensä alennettuna toissijaisiksi Yhdysvaltojen strategiassa ja jotka haluavat asettua Kiinan ja Yhdysvaltojen väliin – hyväksymään uuden järjestelyn Moskovan kanssa. Tämä ei tarkoita, että tällainen lopputulema olisi todennäköinen, mutta se voi olla mahdollisuus, johon Venäjän johto keskittyy.

Venäjän joukkojen kerääntymistä Ukrainan lähelle ei siten tulisi Kimmagen ja Kofmanin mukaan pitää pelkkänä uhkailuna. He suosittelevatkin Yhdysvaltoja varautumaan sodan syttymiseen vuonna 2022, ennakoimaan tätä yhdessä eurooppalaisten liittolaisten kanssa sekä tekemään Moskovalle selväksi, mitä tästä seuraisi.

LUE MYÖS:

Ukraina on käyttänyt amerikkalaisia ohjuksia Venäjän joukkoja vastaan

Pysäyttävä kartta näyttää Ukrainan painajaistilanteen

Ukrainan suurlähettiläs Verkkouutisille: Venäjä ja Eurooppa ovat hybridisodassa

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt