Kulttuurista toimintaa on Tilastokeskuksen mukaan perinteisesti pidetty eräänlaisena suhdanteita tasapainottavana tekijänä, jonka rooli yleensä jonkin verran nousee laman aikana, sillä siihen sisältyy paljon pysyviä elementtejä. Voittoa tavoittelemattoman ja julkisen toiminnan osuus on kulttuuripuolella merkittävä, ja kulttuuria tuotetaan sen itsensä vuoksi myös huonoina aikoina.
Tilastokeskus kuitenkin arvioi, että kulttuurinkin osalta ihmiset pyrkivät etsimään edullisempia vaihtoehtoja, kun talous on tiukalla.
Talouden taantuma on näkynyt sekä kulttuurin tuottamisessa että sen kuluttamisessa. Kun taantuman alkaessa vuonna 2008 kulttuurin osuus kulutuksesta oli yli 5,5 prosenttia, niin vuonna 2016 se oli alle viisi prosenttia. Vastaavasti alojen työllisyys laski yli neljästä prosentista 3,3 prosenttiin.
Kulttuuritoiminta on hyvin työvoimavaltaista. Siihen vaikuttavat Tilastokeskuksen mukaan muun muassa suhteellisen matala palkkataso, osa-aikaisuus sekä suuria voittoja tuottavien isojen yritysten puuttuminen.
Kulttuurin tilastoissa ei ole mukana pelialaa, sillä suurin osa pelinkehittäjäyrityksistä toimii tietokoneohjelmoinnin toimialalla. Jos pelialan yritykset olisi laskettu mukaan, niin kulttuurin arvonlisäys olisi ollut toissa vuonna lähes 20 prosenttia suurempi.
Tilastokeskus kuitenkin muistuttaa, että pelialan kasvu Suomessa liittyy vahvasti muutamaan yksittäiseen yritykseen eikä sillä ole suurta merkitystä koko talouden kannalta, vaikka kasvu onkin ollut hyvin nopeaa. Vuonna 2016 pelialan osuus bruttokansantuotteesta oli 0,6 prosenttia.
