Karjalan Sandarmoh sijaitsee 200 kilometrin päässä itärajalta.

Täällä teloitettiin salaa jopa 1000 suomalaista – ei muistomerkkiä

Suomalaisten joukkomurha Karjalan Sandarmohissa on jäänyt vaille huomionosoitusta.

Entinen Suomen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen kirjoittaa kalmakangas Sandarmohista uutuuskirjassaan Länttä vai itää (Docendo). Sandarmoh on Itä-Karjalassa sijaitseva Josif Stalinin terrorin aikainen salainen teloituspaikka, jossa ammuttiin kaikkiaan 9 500 viatonta uhria puhdistuksissa 1937-38. Heistä ainakin 800 oli suomalaisia.

Sandarmohin löysivät nyttemmin vaikeuksiin joutuneen Memorial-kansalaisjärjestön aktivistit 1997. Toinen vastaava paikka on Petroskoin eteläpuolella Krasnyi Bor, joissa ammuttiin noin 1200 ihmistä, heidän joukossaan 580 suomalaista ja 430 venäjänkarjalaista.

– Karjalan teloituspaikoilla ammuttiin ainakin kolmenlaisia suomalaisia: sisällissodan jälkeen Suomesta Venäjälle paenneita punaisia, Yhdysvalloista ja Kanadasta uutta maailmaa rakentamaan tulleita suomalaisia siirtolaisia ja inkerinsuomalaisia. Kaikkiaan arvioidaan noin 10 000 suomalaisen tulleen teloitetuiksi Stalinin terrorin vuosina, Hannu Himanen kirjoittaa.

Sandarmohin on tehnyt ajankohtaiseksi teattereissa oleva Antti Tuurin samannimiseen romaaniin perustuva Ikitie-elokuva.

– Sandarmoh on tänään pysäyttävä, hiljainen Stalinin terrorin monumentti: kangasmetsä, jossa kasvaa suorarunkoisia mäntyjä. Niiden väleissä pilkottaa ristejä ja muistokiviä. Alueen alkupäähän on pystytetty muistokivi, johon on kohokirjaimin kirjoitettu: ”Ihmiset, älkää tappako toisianne!” (Люди, не убивайте друг друга!), Himanen kirjoittaa.

Alueelle on pystytetty muun muassa virolaisten, ukrainalaisten ja puolalaisten muistomerkit. Suomalaisten muistomerkkiä on suunniteltu vuosikausia, mutta sitä ei ole.

– Toistaiseksi hanke on kaatunut lähinnä rahoitusongelmiin. Valtiollinen Suomi on suhtautunut muistomerkkihankkeeseen vaivautuneesti, ja muutoinkin Stalinin terrorin suomalaisten uhrien historia on jäänyt Suomessa hämmentävän vähälle huomiolle. Osasyy voi olla siinä, että vainojen suomalaiset uhrit olivat pääosin kommunisteja tai idealistisia vasemmistolaisia, jotka halusivat rakentaa ihanneyhteiskuntaansa, Himanen kirjoittaa.

– Stalinin terrorin vainoharhaisessa ilmapiirissä heitä pidettiin vakoilijoina ja kansanvihollisina. Olisi aika selvittää Stalinin vainovuosina tuhottujen suomalaisten vaiheet ja pystyttää heille asianmukaiset muistomerkit niin Sandarmohiin kuin muillekin sellaisille tiedossa oleville teloituspaikoille, joilla muistomerkkiä ei vielä ole.

LUE MYÖS:
Isä Stalinin kansanedustajat (Nykypäivä 15/2013)

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt