Nopeissa kuituyhteyksissä on reilusti parannettavaa, kirjoittaa Suomen Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen blogissaan rakennetun omaisuuden tilaa käsittelevän ROTI-raportin verkkosivuilla
https://www.ril.fi/fi/alan-kehitys-2/roti-2019/blogi/nopeissa-kuituyhteyksissa-on-reilusti-parannettavaa.html
Keränen muistuttaa, että Suomessa on 1,1 miljoonaa pientaloa, joissa asuu liki puolet suomalaisista. Taajama-alueiden pientalojen kiinteät tietoliikenneyhteydet eivät hänen mukaansa kuitenkaan ole kehittyneet samassa tahdissa kuin datan tarve.
– Toimintavarmimmat ja nopeimmat kiinteät yhteydet myös koteihin toteutettaisiin valokuidulla, mutta iso osa meistä on mobiiliyhteyden varassa. Jos Suomi haluaa olla tulevaisuuden digikärkimaa, parannettavaa riittää. Kotiin asti tulevan valokuituyhteyden päässä on vasta 17 prosenttia kotitalouksista, Keränen kirjoittaa.
Suomen tietoliikenneyhteyksien kehittyminen on hänen mukaansa ollut voimakkaasti mobiilipainotteista. Mobiiliyhteyden todellinen teho on riippuvainen käytettävissä olevasta kapasiteetista. Kun käyttöä on paljon, jäävät todelliset nopeudet alhaisiksi.
Suurin osa taajama-alueista on Keräsen mukaan edelleen paitsiossa, eikä valokuitua ole saatavilla.
– Kuiturakentamisessa kallein työ on maankaivuu. Kuntien pitäisi nähdä oman alueensa nopeiden tietoliikenneyhteyksien edistäminen osana kunnan kilpailukyvyn vahvistamista. Kyse on loppujen lopuksi kunnan riittävästä kiinnostuksesta kuituverkon kehittämiseen, hän huomauttaa.
Hänen mielestään jo infrarakentamisen suunnittelussa pitäisi huomioida kuntalaisten kuidun saatavuuden parantaminen, oli sitten kyse uudesta infrasta tai vanhan perusparantamisesta.
– Kunnan ei tarvitse ryhtyä operaattoriksi, pelkkien kaapelikanavien rakentaminen vie asiaa ison askeleen eteenpäin, Keränen painottaa.
