Yhdysvallat, Ranska ja Britannia iskivät huhtikuun 14. päivänä Syyrian hallituksen kemiallisten aseiden laitoksia vastaan yhteensä 105 risteilyohjuksen voimalla.
Ulkopuoliset tarkkailijat seurasivat tiiviisti Syyrian ilmapuolustuksen toimintaa. Se koostuu lähes kokonaan eri aikakausilta peräisin olevasta venäläiskalustosta.
Venäjä on sijoittanut maahan myös huippumoderneja S-400-ohjuksia, mutta niitä ei käytetty millään lailla ohjusten torjumiseen.
Syyria käytti vanhempaa ilmatorjuntakalustoaan ilmeisesti vasta myöhässä eli silloin, kun risteilyohjukset olivat jo osuneet kohteisiinsa.
– Venäläisten ilmatorjuntaosastot olivat hereillä. He seurasivat tilannetta tutkillaan, mutta eivät käyttäneet aseitaan, Yhdysvaltain merijalkaväen kenraaliluutnantti Kenneth McKenzie totesi viime torstaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
– Loput Syyrian ilmapuolustuksesta yritti aktiivisesti torjuntaa, mikä epäonnistui täysin.
Defensenewsin mukaan on periaatteessa mahdollista, että amerikkalaisten elektronisen sodankäynnin häirintä esti venäläisohjuksia toimimasta.
Asiantuntijoiden mukaan on kuitenkin todennäköisintä, että Venäjän johto teki tietoisen päätöksen jättää S-400-patterit valmiustilaan.
Syyrian ilmatorjuntakyky on edelleen kysymysmerkki
Yhdysvallat ja Venäjä olivat käyneet etukäteen keskusteluja iskuihin liittyen, jotta konfliktin eskaloituminen vältettiin. Syyriassa sijaitsevia ilmatorjunta- tai tutkalaitoksia vastaan ei hyökätty millään lailla iskujen yhteydessä.
Koska S-400:aa ei käytetty, ei Syyrian ja Venäjän todellisesta ilmatorjuntakyvystä voi juurikaan vetää johtopäätöksiä. On vaikea arvioida, olisiko muussa tapauksessa yhtä suuri osa risteilyohjuksista päässyt kohteisiinsa.
– Emme tiedä, mitä passiivisia puolustuskeinoja tuolloin käytettiin. Varoittaisin sen vuoksi tekemästä liian optimistisia päätelmiä, CSIS-tutkimuslaitoksen tutkija Tom Karako toteaa.
– Venäjä tiesi jo etukäteen iskuista. Miksi he olisivat paljastaneet nyt korttinsa, kun todelliset kyvyt voitiin jättää mysteeriksi, Karako sanoo.
Syyriaan on toisaalta sijoitettu ainakin toistaiseksi melko vähän S-400-järjestelmiä.
– Niillä ei olisi ollut mitään väliä hyökkäyksen kannalta. Laukaisualustoja on liian vähän, korkeintaan kaksi pataljoonaa. Ne olisivat tuskin voineet pysäyttää edes puolta risteilyohjuksista, Venäjä-asiantuntija Anton Lavrov pohtii.
