Suomalaisista 86 prosenttia arvioi lapsen hankkimisen lykkäämisen alentavan syntyvyyttä. Yleisen epävarmuuden tulevaisuudesta arvioi syyksi 81 prosenttia, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Erityisen huolissaan tulevaisuudesta ovat perheellistymisikäiset eli 18–45-vuotiaat naiset, joista 86 prosenttia on huolissaan sekä toimeentulostaan että yleisesti tulevaisuudesta.
Nuorten ikäryhmien optimismi tulevaisuuden suhteen on romahtanut. 26–35-vuotiaista 66 prosenttia on optimistisia, yli 65-vuotiaista 83 prosenttia. Vielä vuonna 1986 21–40-vuotiaat suhtautuivat Arvo- ja asennetutkimuksessa optimistisimmin omaan tulevaisuuteensa. Heistä noin 85 prosenttia oli optimistisia.
Jopa 88 prosenttia suomalaisista pitää joustavaa työaikaa pienten lasten vanhemmille toimivana keinona lisätä syntyvyyttä. Vastaajista 78 prosentin mukaan kotiavun lisääminen ja 75 prosentin mielestä työllisyysasteen nosto olisivat tehokkaita politiikkakeinoja lisätä syntyvyyttä.’
Naisten ja miesten välillä on selkeitä näkemyseroja syntyvyyttä lisäävistä keinoista.
– Eroissa mahdollisesti heijastuu naisten suurempi vastuu hoivasta ja kotitöistä yleensä. Naiset painottavat joustavan työajan tärkeyttä pienten lasten vanhemmille miehiä enemmän, kuten myös kotiavun lisäämistä ja perhevapaauudistusta. Työn ja perheen yhteensovittamista on edelleen syytä helpottaa, jotta perheet pääsevät lähemmäs toivomaansa lapsilukua, sanoo EVAn ekonomisti Sanna Kurronen, joka on kirjoittanut EVA Analyysin Syntyvyys syvyyksissä.
Työttömyyden vähentäminen nähdään Arvo- ja asennetutkimuksen taloudellisista keinoista parhaaksi keinoksi edistää syntyvyyttä. Syntyvyystutkimusten mukaan työttömyydellä näyttää olevan sekä lastenhankinta-aikeita että syntyvyyttä alentava vaikutus.
Tulokset perustuvat 2[nbsp]019 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 16.10.–28.10.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
