Koulutus on tehokas lääke syrjäytymistä vastaan, selviää Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistusta THL:n ja Sitran tutkimuksesta.
Syrjäytymisen riskitekijöitä ovat erityisesti vanhempien matala koulutustaso, päihde- ja mielenterveysongelmat, pitkäaikainen toimeentulon tarve sekä perherakenteen muutokset.
Peruskoulun varaan jäävät henkilöt aiheuttavat elinaikanaan keskimäärin 230 000–370 000 euron menetykset julkiselle taloudelle verrattuna korkeammin koulutettuihin.
Summa on minimiarvio, sillä siihen ei ole laskettu mukaan rikollisuuden, kulutusverojen, erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon kustannuksia.
Tutkimuksessa havaittiin selvä yhteys vanhempien ongelmien ja lasten tulevien vaikeuksien välillä. Tämä näkyi tilastoissa esimerkiksi mielenterveyspalveluiden tarpeen osalta.
Tutkijat kuitenkin varoittavat tekemästä liian karkeita johtopäätöksiä.
– Tutkimuksemme tulokset eivät tue ajatusta ennalta määrätyistä tai geenien kautta siirtyvistä ylisukupolvisista ilmiöistä vaan ennemminkin ajatusta siitä, että kehityksellä on tietty suunta, jota jatkuvasti luodaan arjessa ja jota ympäristö pystyy niin vahvistamaan kuin heikentämään, tutkijat huomauttavat.
Ehkäisevillä ja hyvinvointia tukevilla palveluilla on suuri merkitys syrjäytymisen torjumisessa. Niiden avulla voidaan lievittää myös perhetaustasta aiheutuvia ongelmia.
Tutkijat viittaavat Nobel-palkinnon saaneen James Heckmanin laskelmiin, joiden mukaan inhimilliseen pääomaan kannattaa sijoittaa erityisesti varhaislapsuudessa.
