Verkkouutiset

Syntyvyys on pienentynyt kaikissa koulutusryhmissä

Nuorten lapsettomien naisten osuus on korkein korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tilastokeskuksen mukaan kokonaishedelmällisyysluku on pienentynyt kaikissa naisten koulutusryhmissä vuoden 2010 jälkeen, jolloin nykyinen syntyvyyden väheneminen alkoi.

Perusasteen koulutuksen suorittaneilla naisilla hedelmällisyysluku on pienentynyt 25 prosenttia ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla 24 prosenttia vuodesta 2010. Toisen asteen suorittaneilla hedelmällisyysluku on pienentynyt hieman vähemmän, 20 prosenttia.

Korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla miehillä kokonaishedelmällisyysluku on pienentynyt 28 prosenttia ja perusasteen suorittaneilla 27 prosenttia vuoden 2010 jälkeen. Toisen asteen suorittaneilla hedelmällisyysluku on pienentynyt 22 prosenttia.

Miehillä koulutusryhmien keskinäiset erot hedelmällisyyden tasossa ovat suurempia kuin naisilla. Miehillä perusasteen koulutuksen suorittaneiden hedelmällisyysluku on selvästi pienempi kuin muissa ryhmissä. Korkea-asteen suorittaneiden miesten kokonaishedelmällisyysluku on ollut hieman korkeampi kuin saman koulutusryhmän naisilla, mutta nyt ne ovat samalla tasolla.

Kun tarkastellaan Suomessa syntyneitä naisia 25–29 vuoden iässä, on lapsettomien osuus korkein korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla ja matalin perusasteen suorittaneilla. Lapsettomien osuus on vuosien 2010 ja 2017 välillä noussut perusasteen suorittaneiden joukossa eniten, 8,2 prosenttiyksikköä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden joukossa lapsettomien osuus on noussut 6,8 prosenttiyksikköä ja toisen asteen suorittaneiden joukossa 5 prosenttiyksikköä.

Ulkomaalaistaustaisten osuus kasvanut

Ulkomaalaistaustaisten osuus koko maan syntyvyydestä on suurentunut hitaasti 90-luvulta ja vastaa nykyisin noin 13 prosenttia koko maan syntyvyydestä. Vastaavana aikana ulkomaalaistaustaisten naisten osuus kaikista väestön 15–49-vuotiaista naisista on kuitenkin kasvanut vain 9,8 prosenttiin.

Suomalaistaustaisten osuus syntyvyydestä on viimeisen seitsemän vuoden aikana pienentynyt 25 prosenttia. Sen sijaan ulkomaalaistaustaisten osuus syntyvyydestä on tällä aikavälillä kasvanut 36 prosenttia.

Syntyvyys on  yleisesti alentunut huomattavasti vuodesta 2010 vuoteen 2017. Kokonaishedelmällisyysluvulla mitaten se pienentyi seitsemässä vuodessa 20 prosenttia, 1,87:stä lapsesta naista kohden 1,49:ään lasta naista kohden.

Maakuntien väliset erot syntyvyydessä olivat hieman kaventuneet verrattuna vuoden 2010 jälkeen. Vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli pienin Uudellamaalla 1,70 lasta naista kohden ja suurin Pohjois-Pohjanmaalla 2,40 lasta naista kohden. Vuonna 2017 pienin kokonaishedelmällisyysluku oli edelleen Uudellamaalla, 1,38 lasta naista kohden, mutta suurin Keski-Pohjanmaalla, 1,96 lasta naista kohden

Äidiksi tulemisen iässä isoja eroja Euroopassa

Suomessakin ensimmäisen kerran äidiksi tuleminen on siirtynyt yhä myöhäisemmäksi. Suomessa äideiksi ei kuitenkaan tulla läheskään yhtä vanhana kuin monessa muussa Euroopan maassa. EU-maiden ensisynnyttäjien keski-iän vertailussa Suomi sijoittuu keskivälille. Pohjoismaisessa vertailussa vain Islannissa tullaan äidiksi ensimmäisen kerran nuorempana kuin Suomessa.

Keski-iältään vanhimpana tullaan ensimmäisen kerran äidiksi Italiassa, 31-vuotiaana. Nuorimpana ensimmäinen lapsi synnytetään Bulgariassa, keskimäärin 26-vuotiaana. Italiassa syntyvyys oli alhaisinta yhdessä Espanjan kanssa vuonna 2016. Ensisynnyttäjän keski-iän korkeus ja mataluus ei kuitenkaan kulje aivan käsi kädessä syntyvyyden kanssa, sillä esimerkiksi Euroopan unionin maista Ruotsissa syntyvyys oli toiseksi korkeinta vertailuvuonna.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)