Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n mukaan viime vuonna toteutetun kilpailutuksen perusongelma oli se, että Kela painotti laatua 20 prosentilla ja hintaa 80 prosentilla. Painotuksella haettiin halvempia vaikeavammaisten ihmisten terapiapalvelujen hintoja. Tämä oli ensimmäinen kerta, jolloin laadun merkitys asetettiin näin alas.
– Kuntoutujille ja terapiapalvelujen korkeatasoiseen laatuun satsanneille terapiapalveluntuottajille tämä oli järkytys, toteaa Suomen Kuntoutusyrittäjät tiedotteessaan.
Niistä Suomen Kuntoutusyrittäjien jäsenyrityksistä, jotka osallistuivat Kelan kilpailutukseen, noin 30 prosenttia jäi ilman Kela-sopimusta. Pahinta jälkeä syntyi tämän seurauksena niissä yrityksissä, jotka olivat keskittyneet tuottamaan palveluja Kela-asiakkaille.
– Kela-sopimuksen tässä kilpailutuksessa saaneet yritykset ovat kelpo ammattilaisia, sitä ei kukaan kiistä eikä siitä ole kysymys nyt syntyneissä ongelmissa. Kysymys on siitä, miksi Kelan kilpailutuksessa pudotettiin satoja korkeatasoista vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tuottavia palveluntuottajia pois ja samalla katkaistiin kuntoutujien ja terapeuttien jopa vuosikymmenien pituisia terapiasuhteita, sanoo toiminnanjohtaja Hanna-Kaisa Järvi Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:stä.
Kuntoutusyrittäjien jäsenyrittäjilleen tekemän jäsenkyselyn tulosten mukaan lähes kaikki vastaajat (94 %) pitivät kilpailutusta epäonnistuneena.
– Tuo on palveluntuottajilta vahva palaute siitä, että kyseisestä kilpailutuksesta puuttui hankintaosaamista ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen erityisosaamisen merkityksen ymmärtämistä, Järvi sanoo.
Jäsenkysely kertoo, ettei kilpailutuksessa arvostettu erityisosaamista. Osaamisella, välineillä tai tiloilla, joita Kela on aiemmissa kilpailutuksissaan painottanut ja joihin palveluntuottajat ovat järjestäjän kannustamina panostaneet, ei tällä kertaa ollutkaan niin väliä.
Kilpailutuksessa Kela otti ohjenuorakseen Aalto-yliopiston raportin, jonka kilpailutusneuvot ohjasivat Kelaa halpuuttamaan näiden kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten terapiapalvelut. Raportin mukaan esimerkiksi kuntoutusta tarvitsevat asiakkaat on motivoitava itse hakemaan itselleen halvin palveluntuottaja.
– Jäsenkyselyn vastauksissa todettiin tämän tarkoittavan esimerkiksi tilannetta, jossa neliraajahalvautunut ihminen hakisi itselleen halvinta mahdollista terapiaa. Onko tämä yhteiskuntamme arvojen mukaista, Järvi ihmettelee.
Kuntoutusyrittäjien jäsenkyselyn mukaan 30 prosenttia kilpailutukseen osallistuneista palveluntuottajista joutuu sopeuttamaan nyt yritystoimintaansa esimerkiksi jäämällä ennenaikaiselle eläkkeelle, hakemalla lisätöitä muualta, vähentämällä investointeja sekä luopumalla omasta ja henkilökunnan koulutuksesta.
Vastaajista 13 prosenttia joutuu irtisanomaan henkilökunnastaan 1–2 henkilöä, seitsemän prosenttia lomauttamaan 1–4 henkilöä yritystä kohti ja kolme prosenttia lopettamaan liiketoimintansa kokonaan.
Tällä hetkellä kuntoutusyrityksissä pohditaan Kela-kumppanuutta. On ymmärretty, että liiketoiminta on rakennettava niin, että on muitakin asiakkaita kuin Kela-sopimuksen kautta tulevia.
Kelan kilpailutus myös katkaisi monen monta pitkää terapiasuhdetta. Hankintapäätösten vuoksi vaikeavammaiset kuntoutujat ovat joutuneet pakon edessä vaihtamaan pitkäaikaisiakin terapeuttisuhteitaan uusiin palveluntuottajiin.
Suomen Kuntoutusyrittäjiin kuuluu 700 kuntoutuspalveluja tuottavaa yritystä. Näillä yrityksillä on 900 toimipistettä eri puolilla Suomea. Jäsenistö koostuu fysio-, psyko-, puhe-, ravitsemus- ja toimintaterapiayrittäjistä ja -yrityksistä. Valtaosa yrityksistä on pieniä, 1–3 hengen yrityksiä.
