Marko Kilpi. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Synkkä ja raskas – kansanedustaja ravistelee kirjallaan

Eduskuntaan nousseen Marko Kilven jännitysromaanista puuttuu vain varoitusteksti.

Kuopiolainen poliisi Marko Kilpi, 49, valittiin huhtikuun eduskuntavaaleissa Savo-Karjalasta 9 208 äänen vyöryllä kokoomuksen kansanedustajaksi. Suuri yleisö tuntee hänet myös televisiosta ja jännityskirjailijana, joka on ollut Finlandia-ehdokkaanakin.

Marko Kilven Undertaker-rikosromaanisarjan kolmas osa Kuolemanlaakso (Crime Time) ilmestyi tänään. Se on harvinaisen rankka jännitysteos. Kliseisiin kuuluisi sanoa sen olevan kansainvälistä tasoa ja menevän ihon alle – kuten se todella onkin ja ja kuten se tekeekin.

Hautausurakoitsijana toimivan ammattirikollinen Jarmo Kiven maailmasta kertovassa Undertaker-sarjassa Kuolemanlaakso heittelee lukijaa niin, että joku saattaa kaivata herkemmille varoitustekstejä.

Marko Kilpi pohtii olevan mielenkiintoista, että poliisina hän vuosien saatossa on turtunut rikollisten maailmaan.

– Ei välttämättä aina oikein ymmärrä, että mikä on tavallisen kansalaisen ja lukijan käsitys asiasta ja reagointi. Voihan se minun näkökulmani poiketa aika huomattavallakin tavalla tavallisen ihmisen näkökulmasta, miten tätä maailmaa ja ilmiöitä ja ihmisiä katsotaan, Marko Kilpi toteaa.

Kilpi on leppoisa ja todistettavasti äänestäjien suosiossa oleva mies. Samaan aikaan hän kirjoittaa raastavia ja lohduttomia kirjoja.

Marko Kilpi naureskelee, että hänen oma synkkyytensä vähenee koko ajan, kun ikää tulee lisää.

– Minusta se on huvittava ilmiö. Yleensähän se käy toisinpäin, varsinkin kun poliisityötä tekee, mutta minulla on käynyt ihan päinvastoin. Tietyllä tavalla ihan löytynyt sellainen onnellisuus ja haju siitä, mitä tässä elämässä oikein, mikä tämä juttu on. Ja tasaisuus, Kilpi sanoo.

– Mietin kampanja-aikanakin, että mikä se on se juttu, mitä ihmisille haluaisi korostaa. Että jos saisi sen yhteen lauseeseen tai jopa sanaan tiivistettyä, niin olisi helkatin hyvä. Ja sitten kun kiersin tuolla ympäriinsä ja jututin ihmisiä, niin tulin siihen tulokseen että kyllä, onnellisuushan se on se juttu.

Hyvä ja paha

– Sitä yrittänyt sitten ihmisille vähän sanoa, että kun koko ajan pitäisi olla kaikkea lisää ja kaiken pitäisi olla paremmin ja on tyytymättömyyttä, niin pysähtykää nyt katsomaan vähän ympärillenne. Tämä on mielettömän hieno maa ja meillä on tosi upeita juttuja. Osataanko me arvostaa tätä meidän elämää tarpeeksi?

Mutta Undertaker: Kuolemanlaaksossa ei harmoniaa ja onnea ole.

– Eihän siinä ole. Kaikille käy enemmän ja vähemmän huonosti. Se on sen takia, että siinä esitellään hyvän ja pahan ja oikean ja väärän rajankäyntiä, tehdään ratkaisuja elämässä, pienemmissä tai isommissa asioissa. Että millaisia vaikutuksia niillä on henkilökohtaisella tasolla, Marko Kilpi kuvailee.

Kirjasarjassa hautausurakoitsija Kivi kietoo otteeseensa ja rikosten maailmaan nuoren apupoikansa Tuomaksen. He käyvät matkan varrella keskusteluja, joista eräässä Kivi katsoo, että yksittäisen ihmisen ratkaisuilla ei ole mitään merkitystä.

– Tarkoituksena on ravistella ihmisiä, että ratkaisuilla on tosi iso merkitys ihan pienemmissäkin asioissa, jokaisen ihmisen omilla ratkaisuilla. Ja arvoilla ja asenteilla, Marko Kilpi sanoo.

– Loppujen lopuksi kyse on yhteiskunnan murenemisesta. Kun koko ajan luistetaan, niin raja häviää ja hämärtyy, eikä meidän yhteiskunta kestä sitä.

– Se stoori on synkkä. Voi olla jollekin jopa raskas. Mutta sen tarkoitus on ravistella ja herätellä.

Kun empatia on haitaksi

Marko Kilven rikosromaanien Kiven ja Tuomaksen tarina on tekijän mukaan tietyllä tavalla tutkimusta ihmismielestä. Kilpi sanoo tarinan tosipohjan olevan suurten taideväärennösten tapauksessa, jossa rikolliset panostivat ihmisten luottamuksen voittamiseen.

– Se on mielenkiintoinen ihmistyyppi – hyvin harvalta se onnistuu. Siinä pitää olla jonkinnäköistä persoonallisuushäiriötä. Empatia on siinä haitta, kun silmämunasta toiseen houkutat ihmistä ja käytät hyväksi, pikkuhiljaa kierrät siihen, Marko Kilpi kuvailee.

– Tosiasiahan on, että tällaisia ihmisiä meidän joukossa on paljon. Tässäkin talossa (eduskunnassa) varmasti. Poliisista löytyy. Yritysjohtajista löytyy. Rikollisten maailmasta varsinkin löytyy.

Suomi-dekkarin suureksi hahmoksi nousemassa oleva hautausurakoitsija Kivi ei kuitenkaan ole psykopaatti. Kilven mukaan Kivellä on vain tietynlainen vaurio.

– Kivi on kiinnostunut nuoressa Tuomaksessa siitä, että tämä on hyvä, oikeamielinen. Ja Kiveä kiinnostaa rakkaus. Hän aidosti hämmästelee, että onko se sen arvoista.

– Monasti tällaiset ihmiset ovat rakentaneet rituaaleja ja kyse on siitä, että he tekevät hyväksytyksi itselleen sitä mitä he tekevät. Että he voivat kestää itseään, että heidän maailmansa pysyy kasassa. Kivi haluaa nähdä Tuomaksessa turmeltumisen, että Kivi voi hyväksyä sen itsessään, Kilpi kuvailee romaanihenkilöitään.

LUE MYÖS:
”Olen ylpeä, ettei kokoomus antanut periksi” (VU 11.5.2019)

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt