Verkkouutiset

Syksyllä se palasi – espanjantaudin toinen aalto tappoi

Keväällä 1918 influenssa oli lievä. Syksyllä tauti tuli takaisin ja teki hirveää jälkeä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Maailmanhistorian vakavin pandemia oli espanjantauti 1918-1920. Se tappoi ehkä 20-50 miljoonaa ihmistä.

Kuolleita kertyi enemmän kuin samaan aikaan käydyssä maailmansodassa. Joka kolmannen maapallon asukkaan arvioidaan saaneen tartunnan. Kuolemantapausten valtaosa ajoittui syksylle 1918. Nykyisin arvellaan, että tuolloin alkaneen pandemian toisen aallon valtavuuden aiheuttivat sotilaiden nopeat siirrot.

Espanjantauti todettiin ensi kerran maaliskuussa 1918. Virus levisi Englantiin, Ranskaan, Espanjaan ja Italiaan. Se sai nimen Espanjaan raportoitujen tapausten mukaan, koska maassa ei ollut sotasensuuria.

Kolme neljäsosaa ranskalaissotilaista ja puolet brittisotilaista sai infektion. Ensimmäinen aalto ei kuitenkaan ollut erityisen tappava, vaan aiheutti lähinnä kolmen vuorokauden kuumeen. Ensimmäisen aallon luonnehdinnat voivat kuulostaa tutuilta: suurimmassa riskissä olivat vanhukset ja sairaat, mutta nuoremmat yleensä tervehtyivät helposti.

Elokuussa 1918 epidemian kuviteltiin olevan ohi, mutta mutatoitunut virus palasi. Uudelleen tullessaan se vei nopeasti hengen myös perusterveiltä nuorilta ihmisiltä.

Englannin Plymouthista viruksen uusi kanta levisi sotilaiden mukana Ranskaan, USA:n Bostoniin ja Afrikkaan. Nuoriakin alkoi kuolla miljoonittain. Sodan vuoksi karanteeneja ei suostuttu ottamaan käyttöön. Pelkästään USA:ssa kuoli lokakuussa 1918, taudin pahimpana kuukautena, 195 000 amerikkalaista.

Espanjantautiin kuolleiden kolme aaltoa 1918-19 Britanniassa: toinen aalto oli tappavin. Wikimedia Commons

Lisäjärkytystä loi kuolintapa. Kuumepotilaat käytännössä tukehtuivat keuhkojensa nesteeseen.

Varsin harvoin on kerrottu, että myös kenraali Gustaf Mannerheim sairasti espanjantaudin kesällä 1918. Asiasta on kirjoittanut muun muassa ruotsalaishistorioitsija Herman Lindqvist, jonka mukaan tauti oli kenraalille ”ankara”.

Virusten olemassaolo keksittiin vasta 1930-luvulla. Vuonna 1918 pandemian syyksi uskottiin Pfeifferin basillia.

Espanjantaudin kolmas aalto alkoi tammikuussa 1919 Australiasta. Sen tappavuus oli yhtä suuri kuin toisenkin aallon, mutta sodan päätyttyä se ei enää levinnyt yhtä nopeasti ja yhtä kauas.

LUE MYÖS:
Rankka tutkimus 1918 sodasta sivuutettu – näin leireillä kuoltiin (VU 24.5.2018)

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)