”Suurmoskeija ei ole suomalaisten muslimien moskeija, se on salafistien moskeija”

Suurmoskeija-hankkeen rahoituksen mukana tulee salafistista ideologiaa, arvioi Atte Kaleva.

Suurmoskeijan rakentaminen merkitsisi perustavanlaatuista muutosta suomalaisten muslimiyhteisöjen dynamiikkaan, jihadismitutkija ja tuore kokoomuksen Helsingin kaupunginvaltuutettu Atte Kaleva totesi Ylen a-studiossa torstaina.

– Tämä ei liity uskonnonvapauteen. Tämä ei liity maahanmuuttokriittisyyteen. Tämä ei liity islamin vastaisuuteen tai myönteisyyteen. Tämä on poliittinen kysymys johtuen siitä, että kaikkialla Euroopassa ja kaikkialla maailmassa silloin, kun rahoitus tulee Persianlahden valtioista, sen rahoituksen mukana tulee myös ideologia. Se ideologia on tällaista hyvin äärikonservatiivista, fundamentalistista – ja siksi tämä on poliittinen kysymys, Kaleva sanoi.

Hän totesi, ettei kannata moskeijan rakentamista.

Keskusteluun Helsinkiin kaavaillusta suurmoskeijasta osallistuivat Kalevan lisäksi vihreiden Helsingin kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Ozan Yanar, vasemmistoliiton Helsingin kaupunginvaltuutettu Suldaan Said Ahmed ja moskeijahankkeen vetäjä Pia Jardi. Koko lähetys löytyy tämän linkin takaa.

Etenkin moskeijan rahoitus ja siihen mahdollisesti liittyvä ideologia puhuttivat.

– Ymmärrän täysin muslimien tarpeet rukoilla arvokkaassa, hienossa moskeijassa ja suomessa on paljon muslimeja, jotka kaipaavat tätä, Ozan Yanar totesi.

Hän nosti kuitenkin esiin epäilyksensä hankkeen 140 miljoonan euron rahoituksesta. Sen on määrä tulla Bahrainin kuningashuoneelta.

Yanarin mukaan Bahrainilla on vahvat yhteydet Saudi-Arabiaan, jossa harjoitetaan todella tiukkaa islamintulkintaa. Yanar huomautti myös maiden ihmisoikeuskysymyksistä.

– Ei ole ihan sama mistä se raha tulee.

Ozan Yanarin mukaan Suomessa on myös islamofobisia voimia, ja jotta ne eivät pääsisi hallitsemaan keskustelua, on saatava vastauksia hankkeen rahoituskysymyksiin. Hän muistutti, että tällaista keskustelua käydään muslimimaissakin.

Suldaan Said Ahmedin mukaan moskeijakeskustelua on politisoitu tahallaan.

Ahmed nosti esiin muun muassa sen, että vain pieni osa hankkeesta koskee varsinaista moskeijaa ja valtaosaan rakennuksesta on kaavailtu muuta toimintaa.

– Tätä pitäisi nähdä enemmän yhdenvertaisuus- ja uskonnonvapauskysymyksenä. Suomeen toki tarvitaan moskeijaa, ja se on uskonnonvapauskysymys, Ahmed totesi.

Hän sanoi olevansa itsekin huolestunut suurmoskeijan rahoitustaustasta. Ahmedin mielestä on valtion vastuulla tutkia, ettei tällaiseen hankkeeseen liity turvallisuusongelmia.

Pia Jardi selitti hankkeen rahoitustaustaa käytännön seikoilla. Hänen mukaansa rahoitusta moskeijalle ei ole saatavilla muualta. Jardin mukaan Bahrain ei ole esittänyt mitään vaatimuksia moskeijan toiminnan suhteen.

Bahrainia hanke kiinnostaa Jardin mukaan siksi, koska Suomi on sen tapaan ”pieni maa ison maan vieressä”. Tuen poliittisuus rajoittuu Jardin mukaan tähän.

– En valitettavasti vakuutu. Olen henkilö joka haluaa moskeijan, jota johdetaan hyvin ja jolla on läpinäkyvät rahoitussuunnitelmat, Ozan Yanar vastasi.

Bahrainin kuningashuoneen tuki ei ole Yanarin mukaan normaalia toimintaa ja herättää kysymyksiä.

Atte Kaleva korosti, ettei moskeijassa ole kyse laajasta suomalaisten muslimien hankkeesta, vaan pienen piirin projektista. Bahrainia hän pitää ongelmallisena rahoittajana. Maassa on suuri shiiaenemmistö, jonka kansannousun sunnalainen kuningashuone hiljattain kukisti Saudi-Arabian tuella.

– Mielestäni on päivänselvää, eikä sitä kannata lähteä kiistämään, että tämä moskeija, jota tänne ollaan puuhaamassa, ei ole suomalaisten muslimien moskeija. Se on salafistien moskeija. Ei se palvele shiioja, ei se palvele suufeja, eikä se palvele kaikki sunnalaisia, Kaleva totesi.

– Salafismin äärimmäinen muoto on salafijihadismi, josta olemme saaneet Euroopassa erittäin ikäviä kokemuksia, hän jatkoi.

Pia Jardin mukaan mistään salafistikytköksistä ei ole todisteita.

– En halua sanoa, että jos tämä moskeija rakennetaan, sieltä tulee välttämättä automaattisesti meille terroristeja. Mutta se, että lähdetään saarnaamaan tällaista radikaalimpaa, konservatiivisempaa ja fundamentalistisempaa islamintulkintaa, avaa se portteja sille, että ihminen lähtee syvemmälle uskontoon ja siihen fundamentalistiseen suuntaan. Silloin tuloksena voi olla jihadisti, Kaleva arvioi.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt