Poliittinen johtaminen ei tälläkään kertaa saanut vahvoja arvosanoja keskeiseltä sidosryhmältään elinkeinoelämän vaikuttajilta. OP:n kyselyyn vastasi 250 Suomen suurinta yritystä.
Vaikka koronapandemia on tarjonnut Sanna Marinin (sd.) hallitukselle kannatukseen liittyvän korjauskertoimen, suuryritysten arvio on raadollinen ja suora. Kotimaan politiikka on niille lähinnä hidaste ja rasite. Myös tällä kertaa miltei neljä viidestä vastaajasta korosti poliittiseen johtamiseen liittyviä epävarmuustekijöitä.
Kyselyn mukaan selvästi yli 90 prosenttia vastanneista suuryrityksistä ei usko julkisen talouden etenevän kohti tasapainoa, julkisen velkaantumisen pysyvän hallinnassa tai rakenteellisten kitkatekijöiden tai kannustinloukkujen ratkeavan. Suuryritys ei enää edes jaksa yrittää ymmärtää poliitikkojen logiikkaa, kyselyssä todetaan.
Vastaajista vain yhdeksän prosenttia kokee, että veronkevennyksillä on kyetty tukemaan kasvua. Asian näkee täysin toisin jopa kolme neljästä vastanneesta yrityksestä.
Hallituksen teollisuuspolitiikka on tukenut kilpailukyvyn suhteen joka neljättä vastaajaa, kun taas eri mieltä on yli puolet vastaajayrityksistä. Yli 58 prosenttia yrityksistä sanoo hallituksen talouspolitiikan näyttäytyvän heille lähinnä uhkana.
Julkisen talouden horjuva tasapaino, valtion kiihtyvä velkaantuminen sekä rakenteelliset kitkatekijät ja kannustinloukut ovat tulosten perusteella merkittävimmät huolenaiheet.
Vastaajista 92 prosenttia sanoo, että julkista taloutta ei nykypolitiikalla kuljeteta kohti tasapainoa. Pandemia-ajan raju velkaantuminen ei ole kohdistunut aitoihin investointeihin, vaan arkimenoihin.
Vain alle kaksi prosenttia vastaajista katsoo valtion velkaantumisen tapahtuneen hallitusti. Velkaantumisen vastuullisuudesta eri mieltä on peräti 93 prosenttia vastaajista.
Melkein sama enemmistö, noin 93 prosenttia vastaajista, kokee, että nykyinen hallitus ei ole aktiivisesti purkanut rakenteellisia ongelmia, jotka tunnistetaan vaikkapa työmarkkinoilla.
Uskoa kasvuun löytyy
Suomalaisten suuryritysten usko markkinan kasvuun ja omaan menestykseen on kuitenkin vahva.
Suuryritykset uskovat menestykseensä koronapandemian varjostamassa ajassa. Yritysjohtajat ennakoivat pääliiketoimintansa kysynnän kasvavan kansainvälisillä markkinoilla keskimäärin yli viisi prosenttia ja kotimaan markkinoilla liki kolme prosenttia.
Lähes 70 prosenttia vastaajayrityksistä uskoo menestyksen keskittymisen ja markkinajaon kiihtyvän. Selkeä enemmistö yrityksistä koki markkinan keskittymisen itselleen mahdollisuutena.
Nopeaa kasvua haetaan nyt aineettomilla investoinneilla eli rohkeilla panostuksilla tuote- ja palvelukehitykseen, digitalisointiin ja myyntitoimintaan. Lähes puolet vastaajayrityksistä kertoi hakevansa aineettomilla investoinneilla yksinomaan kasvua. Suuryritykset kertovat panostavansa erityisesti digitalisaatioon.
Myös aineellisten investointien kasvunäkymät ovat viime vuotta myönteisempiä. Suhteellisesti eniten panostetaan IT- ja tietoturvajärjestelmiin, joiden investointeihin luvataan kahdeksan prosentin kasvua.
– Kasvavat panostukset investointeihin kertovat suuryritysten luottamuksen pitkän aikavälin kysyntään palautuneen. Merkittävä muutos voidaan myös nähdä kasvun logiikassa: Aiemmin aineellisilla investoinneilla tähdättiin uuden luomiseen, mutta nyt ne lähinnä turvaavat tämänhetkistä toimintaa. Tässä ajassa nopeita voittoja haetaan aineettomilla investoinneilla, sanoo OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi.
Tutkimustulosten mukaan Suomi näyttäytyy suuryrityksille melko houkuttelevana investointialustana. Investointeja Suomeen puoltavat esimerkiksi energian saatavuus, verotusjärjestelmän ennakoitavuus sekä pääomamarkkinoiden toimivuus.
Voimakkaimmin intoa kotimaisiin investointeihin vaimentavat julkisen talouden pitkään jatkunut velkaantuminen, palkansaajajärjestöjen toiminta sekä lainsäädännölliset prosessit, kuten valitusten käsittely.
– Suuryritysten äänen kuunteleminen on ensisijaisen tärkeää, jotta saamme houkuteltua investointeja myös kotimaahan. Siirtymä pandemian jälkeiseen uuteen arkeen tulee todennäköisesti vain vahvistamaan suuryritysten merkitystä Suomen talouskasvulle ja työllisyydelle, Keitaanniemi sanoo.
OP:n suuryritystutkimus on kymmenen vuoden ajan koonnut yhteen suuryritysten ylimpien päätöksentekijöiden näkemykset Suomen talouden ja yhteiskunnan tilasta. Tutkimus kattaa 250 Suomen suurinta yritystä. Vastaajina ovat etenkin toimitusjohtajat, talous- ja rahoitusjohtajat sekä liiketoimintajohtajat.
