Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien äskettäistä huipputapaamista varjosti venäläisten tiedustelupalvelujen yhä aggressiivisempi toiminta eurooppalaisella maaperällä. Useiden eurooppalaisten tiedusteluviranomaisten mukaan Venäjän vakoilu on käynyt viime vuosina aiempaa röyhkeämmäksi ja välinpitämättömämmäksi kiinni jäämisen riskistä.
– Heidän naamionsa ovat pudonneet, sanoo Viron suojelupoliisin johtaja Arnold Sinisalu Politico-lehdelle.
– Venäjän tiedustelupalvelut ovat lakanneet teeskentelemästä, että ne piittaisivat kansainvälisestä laista, etiikasta tai edes ihmishengistä toimiessaan Euroopassa, hän toteaa.
Samoilla linjoilla on Sinisalun suomalainen virkaveli, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.
– Venäjän tiedustelu on jatkuva uhka eurooppalaisille valtioille. Sen toiminta on korkealla aktiivisuustasolla käytännössä kaiken aikaa, Pelttari kommentoi.
Venäjän tiedustelupalvelut pyrkivät hänen mukaansa ennen kaikkea hankkimaan salaista tietoa sekä vaikuttamaan peitetysti kohdevaltioihin.
– Molemmat näistä tehtävistä ovat Venäjän tiedustelulle yhtä tärkeitä nykyään, hän sanoo.
Presidentti Vladimir Putinin hallinto on tunnetun brittiasiantuntijan, professori Mark Galeottin mukaan todennut Venäjän olevan poliittisessa sotatilassa länttä vastaan. Siksi se katsoo tiedustelupalvelujensa voivan toimia ainakin jossain määrin sodanajan säännöillä.
Samaan aikaan Putin itse on alkanut suosia turvallisuuspalvelu FSB:n asemesta sotilastiedustelupalvelu GRU:ta, joka rekrytoi hänen mukaansa osan tiedustelu-upseereistaan Venäjän asevoimien erikoisjoukkojen riveistä, sanoo venäläinen tiedusteluasiantuntija Andrei Soldatov.
– He ovat huomattavasti brutaalimpia ja valmiimpia ottamaan riskejä, hän toteaa.
Arnold Sinisalun mukaan Kreml ei näissä oloissa enää onnistu kätkemään sitä, että se käyttää rikollisia menetelmiä ja taktiikoita poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi, olivatpa kohteena toiset valtiot tai Venäjän kansalaiset.
