Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Supon päällikkö tiedustelulaista: Parannettu versio Ruotsin mallista

Antti Pelttarin mukaan on tarkoitus luoda hyvin integroitu järjestelmä suojelupoliisin ja sotilastiedustelun välille.

Suojelupoliisin (Supo) päällikkö Antti Pelttari uskoo, että valmistelussa olevasta tiedustelulainsäädännöstä muodostuu tietyssä mielessä parannettu versio Ruotsin järjestelmästä.

– Pitkästä valmisteluajasta on ollut hyötyä. Olemme voineet tutkia tarkasti muiden maiden tiedustelujärjestelmiä ja -lainsäädäntöjä ja ottaa siitä opiksi. Olemme ottaneet parhaita elementtejä ja pyrkineet hiomaan niitä paremmin sopiviksi Suomen oloihin, Antti Pelttari sanoo Verkkouutisille.

Hän korostaa, että Suomessa viranomaisyhteistyö on hyvällä tasolla.

– Tämä yhteistyö saadaan saumattomaksi siten, että Puolustusvoimien sotilastiedustelu toimii teknisenä operaattorina Supon alla tietoliikennetiedustelussa. Uskon, että siten saamme aikaan tehokkaan järjestelmän.

Hänen mukaansa uuden tiedustelulainsäädännön myötä Suomeen luodaan hyvin integroitu järjestelmä suojelupoliisin ja sotilastiedustelun välille.

Eduskunta päätti lokakuun alussa, että perustuslakia muutetaan kiireellisellä menettelyllä. Siten tiedustelulait on mahdollista viedä läpi jo tällä vaalikaudella. Uudet siviili- ja sotilastiedustelulait sekä tiedustelutoiminnan valvonta ovat parhaillaan käsittelyssä eduskunnan valiokunnissa.

Tiedustelulainsäädäntöhanke etenee. Sitä ei ole vielä hyväksytty yksityiskohdiltaan, mutta hankkeen hyväksyminen näyttää Pelttarin mukaan yhä todennäköisemmältä.

– Kun me saamme tämän järjestelmän kunnolla pystyyn lähivuosina, niin siitä alkaa tulla konkreettista hyötyä paremman tiedon myötä niin valtionjohdolle kuin koko yhteiskunnalle, koska uskon, että kykenemme suojaamaa paremmin kriittistä tietoa verkkovakoilun uhalta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Tiedustelulainsäädännön myötä Supo ja Puolustusvoimat saavat oikeuden hankkia tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta, joka ei ole rikos tai joka tapahtuu ulkomailla.

Nykyisin viranomaisilla pitää olla konkreettinen epäily rikoksesta tai sen valmistelusta sekä yksittäiset henkilöt, joihin tiedonhankinta kohdennetaan.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt