Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttarin mukaan terroristiset verkostot muodostavat suuremman uhan kuin konfliktialueilta palaavat niin kutsutut vierastaistelijat.
– Lähiaikoina Euroopassa vapautuu vankiloista noin 200 terrorismirikoksista vangittua henkilöä. Monen taustalla on rikollisuutta ja väkivallan tekoja – ja kun he omaksuvat ideologian, he voivat olla potentiaalisia tekijöitä, Pelttari totesi Verkkouutisille Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n seminaarissa Helsingissä.
– Tällä hetkellä täällä olevat verkostot ja toimijat muodostavat suuremman uhan kuin potentiaalisesti palaavat vierastaistelijat, hän jatkaa.
Isis-jihadistijärjestön ydinalueillaan Irakissa ja Syyriassa kärsimien tappioiden on jo pitkään varoitettu voivan johtaa suoranaiseen niin kutsuttujen vierastaistelijoiden tulvaan kohti Eurooppaa.
Suojelupoliisin päällikkö Pelttarin mukaan tällaista laajamittaista paluuta ei kuitenkaan ole vielä nähty sen paremmin Suomeen kuin muuallekaan Eurooppaan.
– Tietynlaiset järjestöt ovat kuitenkin kyenneet sitä propagandaansa ja vaikuttamistaan muuntamaan, ja nyt valitettavasti näyttää siltä, ettei Isilkään (toinen nimitys Isis-järjestölle) ole täysin lyöty, Pelttari toteaa Verkkouutisille.
– Täytyy tietenkin seurata pyrkivätkö he asettumaan jollekin muulle alueelle tai alkaako tätä laajamittaisempaa paluuta tapahtua, hän jatkaa.
Tiedonvaihto toimii
SVT:n mukaan Ruotsin kunnissa on huonosti tietoa maahan Lähi-idän konfliktialueilta palanneista vierastaistelijoista. Ruotsista on lähtenyt arviolta 300 henkilöä Irakiin tai Syyriaan taistelemaan islamistiryhmien, muun muassa terroristijärjestö ISIS:n riveihin. Heistä vähintään 50 arvioidaan kuolleen ja noin 150 palanneen takaisin Ruotsiin. SVT:lle vastanneet Ruotsin kunnat ovat tunnistaneet palaajista enimmillään 16 aikuista ja 10 lasta.
Vuonna 2016 Supolla oli tiedossaan reilu 70 sellaista henkilöä, jotka olivat matkustaneet Suomesta Isisin riveihin. Tuolloin heistä noin 20 oli palannut takaisin.
Antti Pelttari ei mene yksityiskohtiin suojelupoliisin ja muiden viranomaisten välisestä tiedonvaihdosta vierastaistelijoiden suhteen.
– Lähtökohta on se, että jos vierastaistelijoita tulee Suomeen ja on perusteita epäillä, että he ovat syyllistyneet terrorismirikoksiin niin silloin käynnistetään esitutkinta ja tällaisia oikeudellisia toimia.
Mikäli tällaisia rikosepäilyjä ei ole, on päävastuu Pelttarin mukaan ”muilla toimijoilla”. Viranomaisten väliseen tiedonvaihtoon on hänen mukaansa panostettu viime vuosina paljon.
– Tiedonvaihto on meillä varsin hyvällä tasolla, hän vakuuttaa.
Suojelupoliisin vuoden 2017 vuosikirjan mukaan ”terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä” on Suomessa kokonaisuudessaan noin 370. Kohdehenkilöiden määrä on lähes kaksinkertaistunut muutaman vuoden aikana. Kasvun taustalla on useita tekijöitä, mutta erityisesti vierastaistelijailmiö ja Syyrian sekä Irakin konflikti ovat vaikuttaneet siihen vahvasti.
Kehityksen arvioidaan jatkuvan radikalisoitumisen sekä uusien verkostojen paljastumisen myötä. Määrällisen kasvun ohella kohdehenkilöiden sidokset terroristiseen toimintaan ovat suojelupoliisin mukaan yhä suorempia ja vakavampia.
Yhä suurempi osa kohdehenkilöistä on suojelupoliisin mukaan myös joko osallistunut aseelliseen konfliktiin, ilmaissut halua osallistua aseelliseen toimintaan tai vastaanottanut terroristista koulutusta.
