Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan terroristijärjestö Isisin uhka ei poistunut. Uhkataso ei hänen mukaansa Suomessa ole laskemassa, vaikka Isisilla ei enää ole hallussaan maa-alueita Irakissa tai Syyriassa.
– Uhka ei meidän arviomme mukaan ole poistumassa, vaan on muuttamassa muotoaan. Eli ihmiset, jotka ovat olleet valmiita tähän asti taistelemaan tämän radikaalin islamistisen ideologian puolesta, etsivät ehkä nyt uutta toiminnan muotoa, Pelttari kertoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona Supon vuosikirjan 2017 julkaisun yhteydessä.
Supo nosti Suomen uhkatasoa viime kesänä, ja sen jälkeen uhka on pysynyt ennallaan tasolla ”kohonnut”. Uhka-arvion kohottamisen taustalla oli muun muassa Suomeen kohdistunut propaganda.
– Suomeen on kohdistunut erinomaisella suomenkielellä tehtyä, Suomen olosuhteisiin sovellettua propagandaa. Vaikka propagandan tulossa varmaan on aaltoliikkeitä, niin meidän arviomme on, että Isilillä on kyky tällaista propagandaa edelleen tuottaa ja välittää sitä laajasti, Pelttari kertoi.
Vuosikirjan mukaan Supolla on terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä noin 370. Määrä on lähes kaksinkertaistunut muutaman vuoden aikana. Kasvun taustalla on Supon mukaan useita tekijöitä, mutta erityisesti vierastaistelijailmiö sekä Syyrian ja Irakin konfliktit ovat vaikuttaneet siihen vahvasti.
Mahdollisena pidetty vierastaistelijoiden paluu ei Pelttarin mukaan kuitenkaan ole toteutunut.
– Tällaista voimakasta vierastaistelijoiden paluuta ei Suomeen ole kohdistunut, niin kuin ei itse asiassa koko Eurooppaan, Pelttari totesi.
Pelttari muistutti, että Isis houkutteli voimakkaasti vierastaistelijoita kalifaatillaan. Nyt kalifaattia ei enää ole, mutta Isiksellä on ollut koko ajan voimakas kyky välittää propagandaa modernein keinoin ja tehokkaasti.
– Meidän arvio on se, että se kykenee nytkin säilyttämään tämän asemansa. Toiminta muuttaa muotoaan, mitta sillä on valitettavasti edelleenkin tietty houkuttelevuus aika laajastikin niin kuin länsimaissa on viimeisten vuosien aikana ollut, Pelttari kertoi.
Myös muilta osin Suomen turvallisuusympäristö on Pelttarin mukaan edelleen voimakkaassa muutoksessa.
Ulkomaista tiedustelua kiinnostaa Supon vuosikirjan mukaan edelleen varsinkin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Viime vuonna kiinnostuksen kohteita olivat myös valmisteilla oleva tiedustelulainsäädäntö, kyberturvallisuusrakenteet ja suojautuminen informaatiovaikuttamiselta.
Suojelupoliisin tietoon tuli viime vuonna useita tapauksia, joissa suomalaisyritykseen kohdistuneen kyberhyökkäyksen takana oli valtiollinen taho. Pelttarin mielestä Supon kyky tunnistaa kybervakoilua on täysin riittämätön, koska sillä ei ole pääsyä verkkoihin. Tiedustelulainsäädäntö toisi hänen mukaansa tähän parannuksen.
Vieraiden valtojen tiedustelupalvelut pyrkivät myös värväämään suomalaisia. Erityisesti Venäjän tiedusteluorganisaatiot ovat Supon mukaan Suomessa aktiivisia.
Supo teki viime vuonna yhteensä yli 61 000 turvallisuusselvitystä. Eniten niitä tehdään valtiolle. Supon mukaan vain kahdessa prosentissa selvityksistä nousee esiin tietoja, jotka ilmoitetaan työnantajalle.
Supon vuosittaisessa kyselytutkimuksessa 89 prosenttia vastaajista kertoi luottavansa Supoon paljon tai melko paljon. Tulos on korkein sinä aikana, kun tutkimuksia on tehty.
