Ulkoministeriön kohdistunut verkkovakoilu tuli viranomaisten tietoon alkuvuonna 2013 ulkomailta saadun vinkin perusteella. Vinkin antajaa ei kerrottu julkisuuteen, eikä myöskään sitä, ketä vakoilusta epäiltiin.
Viranomaisten vaitelias tiedotuslinja jatkuu edelleen.
– Tätä tutkittiin vakoilurikoksena ja se oli ehkä vakavin vakoilurikos Suomen historian aikana, suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kertoi perjantaina Porissa Suomi Areenan keskustelussa kyberturvallisuudesta.
Hän lisäsi, että arvion mukaan valtiollinen toimija oli luonut hyvin kehittyneen haittaohjelman, joka oli kyennyt tunkeutumaan ulkoministeriön verkkoon.
– Sen tekijästä meillä on valistunut arvio, mutta en sitä tässä lähde avaamaan, Pelttari totesi.
Tutkinta on hänen mukaansa edelleen käynnissä.
Puolustusministeriön kansliapäällikön Jukka Juustin mielestä uuden tiedustelulainsäädännön avulla suomalaiset olisivat ehkä itse huomanneet vakoilutapauksen ilman vihjettä ulkomailta.
– Meidän tiedustelulainsäädäntömme ei ole kunnossa, mikäli me saamme sen voimaan, se antaa uusia työkaluja tällaisten asioiden estämiseen ja tunnistamiseen. hän painotti.
Pelttari painotti myös hyvin laajan yhteistyön merkitystä.
– Tässä on taustalla valtiollinen toimija, jolla on käytännössä rajattomat resurssit suunnitella haittaohjelmaa. Silloin tarvitaan hyvin laajaa yhteistyötä, niin kuin tässäkin tapauksessa oli erinomaista yhteistyötä eri tahojen asiantuntijoiden kesken, jolloin saatiin paljon enemmän selville mitä tapahtui.
Porissa tiedustelulait nousivat taas keskusteluun. Lakien tarpeesta ja kiireellisyydestä puhuttaessa hyvä myös muistaa, miten paljon Suomen turvallisuusympäristö on jo ehtinyt muuttua valmistelun aikana eli vuodesta 2013… https://t.co/UkdBE638IA
— Antti Pelttari (@pelttariantti) July 20, 2018