Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ja terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehy ehdottavat palkkaeron poistamiseksi erityistä tasa-arvo-ohjelmaa.
Ohjelmassa valtio panostaisi 10 vuoden ajan aluksi 100 miljoonaa, myöhemmin 150 miljoonaa vuodessa naisvaltaisen alan 1,8 prosenttiyksikön palkankorotuksiin yli miesvaltaisten vientialojen korotustason.
– Realistinen pitkän tähtäimen ohjelma sekä edistää palkkatasa-arvoa että antaa sote-alan henkilöstölle myönteisen ja tarpeellisen viestin siitä, että heidän työpanoksensa on yhteiskunnalle arvokas, toteaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola tiedotteessa.
Suomen on järjestöjen mukaan pakko käyttää nykyistä enemmän rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, jos halutaan pysyä pohjoismaisena hyvinvointivaltiona.
Järjestöt muistuttavat, että naisen euro oli tänä vuonna naisten palkkapäivänä 3. marraskuuta 84 senttiä ja palkkaero kapenee todella hitaasti. Järjestöjen mukaan 13 vuoden ajan voimassa olleiden samapalkkaohjelmien vauhdilla ero on kurottu umpeen vasta vuosisadan lopulla eli vuonna 2090.
Palkkaero kapenee järjestöjen mukaan vain rahalla eli maksamalla naisvaltaiselle alalle suuremmat korotukset. Sen sijaan mies- ja naisalojen välisen jaon häviäminen tai perhevapaiden tasaisempi jako eivät suoraan kaventaisi miesten ja naisten palkkaeroa.
– Miesten määrän lisääntyminen esimerkiksi hoitoalalla ei automaattisesti nosta naisalan palkkatasoa, arvioi Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Kuntatyönantajat: Korotusten oltava maltillisia kuntatalouden takia
Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen muistutti toissa viikolla Kuntatyönantaja-lehdessä, että hallitusohjelman mukaisen julkisen talouden tasapainottamistavoitteen saavuttamiseksi paikallishallinnon taloutta pitäisi sopeuttaa lähes kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2023 mennessä.
Menot kuitenkin jatkavat hänen mukaansa kasvua varsinkin väestön ikääntymisen ja hallitusohjelman toimenpiteiden vuoksi.
Työvaltaisella toimialalla työvoimakustannusten osuus kuntien toimintamenoista on Jalosen mukaan yli puolet. Kuluvana vuonna työvoiman vähentämistarkoituksessa käytyjä yt-neuvotteluita on käynyt tai käy parhaillaan noin 50 kuntatyönantajaa.
– Kuntatalouden ja työllisyyden kannalta on välttämätöntä, että sopimuskorotukset ovat maltillisia, Jalonen painottaa.
Hänen mielestään paikalliseen sopimiseen perustuvien ratkaisujen hakemista pitäisi nyt edistää, jos työpaikkoja halutaan turvata.
