Minisydänviljelmä FICAMin tutkimuskeskuksessa Tampereella. FICAMin läpimurto on sykkivä minisydän, jolla voidaan testata lääkkeiden ja kemikaalien vaikutusta sydämeen. LEHTIKUVA/IRENE STACHON

Sanna Lauslahti: Suomi voi olla terveystutkimuksen veturi

Suomessa on parhaillaan käsiteltävänä useampi tutkimustyötä koskeva lakiehdotus.

Näitä ovat laki sote-tiedon toissijaisesta käytöstä, genomilaki ja biopankkilankki. Näiden lakien tarkoituksena on rakentaa tutkimusta tukevaa toimintaympäristöä, jolla pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa.

Terveystutkimuksessa kyse ei ole nappikaupasta vaan satojen miljoonien investoinneista ja tuhansista korkean tason työpaikoista. Moni lääkeyritys käyttää tuloksestaan viidenneksen tai jopa neljänneksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Euroopan tasolla alan investoinnit ovat vuosittain 35 miljardia euroa, Suomessa vähintään 200 miljoonaa euroa. Tämä summa voisi olla kaksin- tai jopa kolminkertainen, jos niin haluamme.

Lääkeyritykset ovat ratkaisevassa roolissa uuden lääkkeen kehittämisessä, jonka hintalappu on huikea, arviolta jopa kaksi miljardia euroa. Tällaista tutkimustyötä ei ole mahdollista rahoittaa budjettivaroin, mutta julkisilla investoinneilla tulee rakentaa tutkimusinfrastruktuuria ja varmistaa osaajien saatavuus.

Korkealaatuista tutkimusta ei nimittäin synny pelkillä rakenteilla, vaan intohimoisten, omistautuneiden lääkäreiden, insinöörien, data-analyytikkojen ja lääketieteen tutkijoiden tekemänä. Siksi uusien osaamisalueiden tunnistamiseen on paneuduttava, ja akateemiseen perustutkimukseen on aktiivisesti etsittävä pitkäjänteisiä ja kannustavia rahoitusmalleja.

Osaajien puuttumisesta voi syntyä terveysalan kasvun pullonkaula, mutta vähintään yhtä tärkeää on tutkimustyössä tarvittavan tiedon saatavuuteen.

Positiivista tämän asian kannalta on, että suomalaisilla on myönteinen asenne terveysalan tutkimukseen. He antavat mielellään terveystietojaan tutkimuskäyttöön. Tämän kertoo viime keväänä tehty kansalaiskysely, johon vastanneista jopa 76 prosenttia toivoo, että heidän tietojaan ja näytteitään hyödynnetään tutkimustyössä*.

Eduskunnalla on ratkaisijan rooli. Haluammeko olla terveystutkimuksen maa, jolla on maailman tervein kansa? Tämä edellyttää tulevaisuuslakien eli sote-tiedon toisiokäytön, genomilain ja biopankkilain viemistä reippaasti ja rohkeasti eteenpäin tällä hallituskaudella.

*Kyselyn teettivät keväällä 2018 Sitra, Lääketeollisuus ry ja THL

Sanna Lauslahti

Sanna Lauslahti

Sanna Lauslahti on Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt