Verkkouutiset

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa

BLOGI

Viime aikoina on paljon puhuttu siitä, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa.
Joona Räsänen
Joona Räsänen
Joona Räsänen on SDP:n kansanedustaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Työperäisellä maahanmuutolla pyritään vastaamaan haasteeseen, jonka huoltosuhteemme vinoutuminen aiheuttaa, kun sekä syntyvyys laskee että väestömme ikääntyy. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta onkin siis välttämätöntä pohtia niitä toimenpiteitä, joilla saamme lisättyä työllisyyttä Suomessa.

Keskustelussa työperäisen maahanmuuton edistämisen keinoista väläytellään usein ratkaisuksi EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista. Muutos olisi poikkeuksellinen suhteessa muihin Euroopan tai OECD:n maihin, joissa Ruotsia lukuun ottamatta on jokaisessa maassa mekanismi, jolla työperäinen maahanmuutto pidetään hallittuja ja ehkäistään väärinkäytöksiä. Ruotsissakin on vaalikeskusteluista väläytetty, että saatavuusharkinta palautettaisiin takaisin seuraavalla vaalikaudella. Tämä johtuu havaituista ongelmista ja siitä, että jokaisen maan on järkevä ensisijaisesti huolehtia jo maassa olevien työllisyydestä.

Saatavuusharkinnan poisto ei Suomessakaan tekisi meitä autuaaksi tai purkaisi työperäisen maahanmuuton todellisia pullonkauloja. Tälläkin hetkellä erilaisin alue- ja alakohtaisin poikkeuksiin yritykset saavat rekrytoida työntekijöitä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta työvoimapulasta kärsiville aloille. Lupaprosessien sujuvoittaminen on aina järkevä tavoite, mutta siihen kyllä pystytään poistamatta saatavuusharkintaakin. Sellaista, mikä nykyjärjestelmässä toimii, ei pidä lähteä purkamaan.

Moni saatavuusharkinnan poistamista vaativa on esittänyt, että Suomen pitäisi ottaa mallia työperäisen maahanmuuton sääntelyyn Kanadasta. Tämä on sinänsä mielenkiintoista, kun Kanadassa on vielä tiukempi seula siitä, kuka maahan saa tulla ja kuka ei.

Saatavuusharkinnan poistoa paljon perusteellisemman pohdinnan paikka on siinä, miten Suomi pystyisi houkuttelemaan paremmin juuri korkeasti koulutettuja osaajia eri puolilta maailmaa. Heitä kun ei harkinta tälläkään hetkellä koske. Erityisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintamme vahvistaminen ja osaamistasomme nostaminen edellyttää ulkomaalaisten huippuosaajien houkuttelemista Suomeen yrittämään, opiskelemaan sekä tekemään töitä. Tämä on välttämätöntä myöskin, jos haluamme aidosti nostaa Suomen takaisin TKI-toiminnan kärkimaaksi vuoteen 2030-mennessä.

Seuraavalla vaalikaudella onkin ryhdyttävä valmistelemaan laajaa toimenpideohjelmaa maailman parhaiden osaajien saamiseksi Suomeen. TKI-toimintaympäristön kehittäminen, lupaprosessien uudistaminen, kotouttamisen kehittäminen, englanninkielisten julkisten palveluiden ja kansallisen markkinointimme vahvistaminen ovat esimerkkejä niistä kokonaisuuksista, joiden sisällyttäminen ohjelmaan olisi välttämätöntä. Jotta ohjelma onnistuisi, tulisi myös sen toimeenpanoon osallistaa useampi taho ja varata siihen riittävästi resursseja.

Siksi tämän toimenpideohjelman valmisteluun ja myöhemmin toteuttamiseen kannattaisi kutsua työmarkkinajärjestöt, erityisesti osaamisintensiiviset yritykset, suuret kaupungit ja koulutuksen tarjoajat. Laajalla valmistelulla turvattaisiin eri toimijoiden sitoutuminen ohjelmaan vuosiksi eteenpäin. Tavoite osaajien määrän kasvattamisesta tuskin on tavoite, josta yksikään eduskuntapuolue on eri mieltä.

Osaajien houkuttelemisen parantamiseksi keskiöön nousee myös suomalaisen yhteiskunnan ilmapiirin muuttaminen. Ensimmäisen luokan osaaja ei nimittäin halua tulla tänne toisen luokan kansalaiseksi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)