Maahanmuutto koskettaa jokaista suomalaista. LEHTIKUVA/EVELIINA MUSTONEN

Leena Zittling: Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa

Kirjoittajan mukaan maahanmuutto on kuuma teema, josta pitää uskaltaa puhua.

Maahanmuutto koskettaa jokaista suomalaista, sillä maahanmuuttaja tulee osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja arkea. Suomalaiset joutuvat väkisin tekemisiin maahanmuuttajien kanssa joko kaupassa käynnin, harrastusten, tapahtumien tai vaikkapa työn kautta. Halusivatpa tai ei. Siksi maahanmuutto herättää suuressa osassa suomalaista suuria tunteita.

Maahanmuuttajille on tilausta erityisesti tietyille aloille kuten hoiva-alalla. Kysyntää on myös sairaanhoitajiksi, siivoojiksi, bussikuskeiksi ja myyntitehtäviin. Maahanmuuttajia on jonkin verran korkeissa johtotehtävissä, suurin osa heistä kuitenkin työllistyy matalapalkka-aloihin.

Maahanmuuttajat ovat yrittäjähenkisiä. Maahanmuuttajien yritysten määrä lisääntyi taantumavuosinakin. Vuosien 2013 ja 2016 välillä maahanmuuttajien perustamien yritysten määrä lisääntyi lähes yhdeksän prosenttia.

Suomeen muuttaa ihmisiä muista Euroopan unionin maista. Euroopan unionin vapaa liikkuvuus on tarjonnut monille mahdollisuutta löytää uusi kotimaa.

Vuonna 2015 alkanut Euroopan laajuinen pakolaisaalto on näkynyt valtakunnallisten vaalien äänestystuloksissa. Maahanmuuttovastaisten puolueiden kannatukset ovat historiallisen korkealla. Voimmeko silti täysin sulkea ovet maahanmuuttajilta? Mitä tapahtuisi, jos rajat laitetaan kokonaan kiinni?

Palvelusektorin palkat nousisivat räjähdysmäisesti, jonka seurauksena palvelun laatu ja taso kärsisivät. Kun palvelua saadaan rajallisesti, se tarkoittaa, että yhä harvemmalla olisi varaa hyvään palveluun ja hoitoon. Seurauksena voi olla ihmisten eriarvoistuminen, jota tässä maassa pyritään kitkemään lailla yhdenvertaisuuden ja tasavertaisuuden periaatteilla.

Euroopan toinen suuri huolenaihe on väestön ikääntyminen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 keskiverto suomalainen nainen synnytti 1,5 lasta. Vastaava somalin-, arabian- ja kurdinkielisten kokonaishedelmällisyysluku on sen sijaan yli kaksinkertainen verrattuna koko väestöön.

Osa Euroopan suurten kaupunkien päiväkodeista ja kouluista ovat täyttyneet maahanmuuttajalapsista. Vaikka rajat laitettaisiin kokonaan kiinni, Suomen ja Euroopan geenikanta muuttuu jo tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Matkailun ja internetin ansiosta kansainväliset avioliitot ovat lisääntyneet. Perheiden sisällä saattaa olla useampaa kulttuuria yhtä aikaa. Lapset oppivat pienestä pitäen erilaisuuden suvaitsemiseen, erilaisuus näyttäytyy enemmän rikkautena kuin uhkana. Nuorempi sukupolvi kasvaa yhä enenevässä määrin kansainvälisemmäksi.

Maahanmuutossa on tärkeää saada maahanmuuttajat osaksi yhteiskuntaamme ja saada heidät mukaan työelämään. Integraatiossa maahanmuuttajan oma aktiivisuus kielen ja kulttuurin oppimisessa on tärkeää. Tarvitaan sekä suomalaisten että maahanmuuttajien aktiivista arjen yhteistyötä.

Leena Zittling

Leena Zittling

Asiantuntija, terveys- ja yhteiskuntatieteilijä, Kokoomuksen järjestötoiminnan verkoston puheenjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt