Korkeasti koulutettujen Suomen kansalaisten muuttotase on pari tuhatta pakkasella. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Heikki Kauppi: Suomi tarvitsee lisää suurituloisia

Kirjoittaja on huolissaan, että Suomi menettää jatkuvasti korkean tuottavuuden työllisyyttä ulkomaille.

Työllisyyskeskustelu on mielestäni liiaksi keskittynyt sen pohtimiseen, mistä saataisiin lisää alhaisen tuottavuuden työpaikkoja, joilla päästäisiin purkamaan työttömyyden niin sanottua kovaa ydintä. Pyrkimys on kieltämättä tärkeä, mutta samalla näyttää unohtuvan se, että Suomi menettää jatkuvasti korkean tuottavuuden työllisyyttä ulkomaille. Korkean elin- ja hintatasomme vuoksi emme voi olla globaalisti kilpailukykyisiä matalan tuottavuuden työn tekemisessä, vaan on pakko pärjätä korkealla osaamisella. Nykyisellään emme näytä pärjäävän riittävästi siinäkään.

Ulkomaalaiset suorittavat Suomessa vuosittain noin 4 000 ylempää korkeakoulututkintoa, joka vastaa noin 13 prosenttia suomalaisista ylemmistä korkeakoulututkinnoista. Tohtorin tutkinnoista ulkomaalaiset suorittavat jo lähes kolmanneksen. Valtaosa muuttaa tutkinnon suoritettuaan ulkomaille, ja heistä suuri osa siksi, että eivät löydä Suomesta koulutustaan vastaavaa työtä. Lisäksi korkeasti koulutettujen Suomen kansalaisten muuttotase on pari tuhatta pakkasella.

Menetämme siis vuosittain ehkä viitisen tuhatta potentiaalisesti kovapalkkaista työntekijää, joiden työpanoksen hyödyntäminen kotimaassa olisi julkiselle taloudelle tärkeää, maksaahan hyvätuloinen vähemmistö leijonanosan tuloveroista. Vielä suuremmalta osuus näyttäisi, jos tarkasteltaisiin nettoveronmaksajia, eli niitä, joiden maksamat verot ylittävät heidän saamansa tulonsiirrot.

Viiden tuhannen vuosittainen vaje tekee kymmenessä vuodessa 50 000 työpaikkaa, ja niiden verovaikutus lasketaan miljardeissa. Vielä parempi tietysti olisi, jos Suomi pystyisi houkuttelemaan globaalisti liikkuvaa korkean tuottavuuden työtä itselleen. Jos korkeakoulutettujen vuosittainen nettomaahanmuutto olisikin 5 000 positiivinen, olisi meillä kymmenen vuoden kuluttua 100 000 hyvää veronmaksajaa enemmän kuin tänä päivänä ja lisäksi kerrannaisvaikutuksina toinen mokoma palvelualojen työpaikkoja.

Korkeakoulutettujen muuttotaseen kääntäminen positiiviseksi ei tietenkään ole yksinkertainen juttu, vaan vaatisi myös politiikkatason toimenpiteitä. On käytävä läpi kaikki keinot, joilla Suomesta tehtäisiin houkuttelevampi työskentelypaikka korkeakoulutetuille ulkomaalaisille ja parempi sijaintipaikka globaalien yritysten korkean lisäarvon toiminnoille.

Moni asia onkin meillä tältä kannalta hyvällä mallilla, mutta mielestäni hyvien palkkatulojen selkeästi muuta maailmaa korkeampi verottaminen ei ole pitkän päälle kansantalouden etu. Muuhun Eurooppaan verrattuna suomalainen hyväpalkkainen maksaa noin seitsemän prosenttiyksikköä korkeampaa tuloveroa kuin EU-maissa keskimäärin. Vastaavasti pienten tulojen verotus on samalla tasolla.

Korkea ansiotuloverotus vaikeuttaa korkean tuottavuuden työpaikkojen houkuttelemista Suomeen, koska se vaikeuttaa pätevän työvoiman saantia. Ansiotuloverotuksen alentaminen eurooppalaiselle tasolle vähentäisi julkisen vallan verotuloja reilulla miljardilla, mutta 100 000 hyvätuloista palkansaajaa maksaisi vähän alhaisemmallakin verokannalla nelisen miljardia euroa veroja.

 

Heikki Kauppi

Heikki Kauppi

Heikki Kauppi on Tekniikan akateemisten entinen toiminnanjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt