Verkkouutiset

Suomi tarvitsee kasvuohjelman

BLOGI

Ensi vuoden budjetissa on niin koulutuksen kuin tki-toiminnan oltava vahvan lisäpanostuksen kohteena.
Olli Luukkainen
Olli Luukkainen
Olli Luukkainen on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja. (kuvaaja: Jussi Vierimaa)
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Näyttää vahvasti siltä, että rokotusten edistymisen myötä olemme pian saamassa pitävän otteen koronasta. Kokonaan se tuskin poistuu keskuudestamme, ei ainakaan pitkään aikaan maailmasta. Matkustamisen myötä tautimuunnokset vaeltavat, mutta samaan aikaan kehittyvät onneksi myös rokotteet ja muu hoito.

Nyt on katsottava kuitenkin rohkeasti eteenpäin. Maamme hallituksen tärkein tehtävä on tehdä selkeä, konkreettinen, pitävä ja resursoitu suunnitelma koronan jälkeiseen aikaan. Suunnitelma on tehtävä nyt ja sen toteutus on aloitettava välittömästi.

Keskeisenä osana Suomen etenemisstrategiaa ja -suunnitelmaa on oltava osaamisen vahvistaminen ja sen jatkuva kehittäminen, sekä tuotekehityksen tukeminen. Koulutuksen ja tki-toiminnan lisäresursointiratkaisujen tulee olla keskeinen osa kansallista Korona Exit Plania.

Poikkeusaika on aiheuttanut sen, että kaikissa kouluttautuvien ikäluokissa varhaiskasvatuksesta alkaen on osalla porukasta jäänyt puutteita osaamiseen. On syntynyt osaamis- ja oppimisvajetta. Nämä puutteet on kartoitettava kaikissa koulutusmuodoissa yksilöllisesti ja niiden paikkaamiseen tarvitaan yksilöllinen etenemissuunnitelma. Kunnon panostus tähän on investointi työllisyyteen ja inhimilliseen hyvään. Tuloksella on myös suora taloudellinen vaikutus.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen on pystyttävä kahden seuraavan lukuvuoden aikana oppimisvajeista huolimatta kuljettamaan koko ikäluokat sellaisen osaamisen ja elämänhallinnan tasolle, että opiskelu ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa onnistuu.

Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa vallalla pitkään ollut etäopetus ei ole mitenkään pystynyt kaikkien osalta tuottamaan sitä osaamistasoa, joka opintojen lopussa tulee olla.

Aikuisten jatkuva osaamisen kehittäminen on välttämätöntä ilman pandemioitakin. Siinä olemme edelleen kansallisessa seminaari-, työryhmä- ja näpertelyvaiheessa. Ennestäänkin riittämättömien toimien aiheuttama vaje on koronan myötä nyt vuoden, toista syventynyt.

Korjaavat toimenpiteet on tehtävä huolella. Siksi heti aluksi on ymmärrettävä, että kyse on useamman vuoden toimenpideohjelmasta. Siihen tarvitaan erillinen, korvamerkitty resurssinsa, jotta välttämättä tarvittava lisätuki ja opetus ja ohjaus pystytään toteuttamaan.

Osa lapsista ja nuorista tarvitsee opiskeluhuollollista tukea. Siihen rahat on ohjattava muuta kautta kuin koulutuksen määrärahoista.

Uuden luominen edellyttää vahvaa panostamista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Maan hallitus on asettanut kunnianhimoisen, oikean tavoitteen tki-rahoituksen nostamiseksi 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Päätöksiä hallitus ei kuitenkaan kehysriihessään kyennyt tekemään. Niin kuin eivät ole edeltävätkään hallitukset pystyneet tekemään, ennemminkin leikanneet olemassa oleviakin resursseja, vaikka tarve on jo pitkään ollut ilmiselvä ja kiistämätön.

Ensi vuoden budjetissa on niin koulutuksen kuin tki-toiminnan oltava vahvan lisäpanostuksen kohteena. Koulutukseen ja tki-toimintaan panostaminen ovat tärkeimpiä tulevaisuus- ja työllisyystekoja, mitä hallitus voi ja sen tulee tehdä. Ensimmäiset askeleet on otettava jo tämän kuun lisätalousarviossa.

 

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)