Kirjoittajan mukaan hyvinvointiyhteiskuntaa ei voi pyörittää tulevaisuudessa ilman huomattavaa määrää lisätyöllisiä. AP / LEHTIKUVA / MATT YORK

Ville Valkonen: Suomi tarvitsee aivoimuohjelman

Pulaa on niin koodareista, lääkäreistä kuin siivoojista ja kokeista.

Suomi ikääntyy vauhdilla. Syntyvyys on ennätysalhaalla. Yrityksillä ja kunnilla on valtava työvoimapula, monilla aloilla. Pulaa on niin koodareista, lääkäreistä kuin siivoojista ja kokeista. Maan veroaste on jo piinallisen korkea. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei yksinkertaisesti ole mahdollista pyörittää tulevaisuudessa ilman huomattavaa määrää lisätyöllisiä.

Paljon nykyistä laajamittaisempi työperäinen maahanmuutto on ainoa realistinen vaihtoehto. Kotimaisen työllisyysasteen nosto ei tule riittämään ja syntyvyyden nopea lisääntyminenkin näkyisi vasta vuosikymmenien päästä – vaikka työllisyysasteen ja syntyvyyden nosto ovatkin ensiarvoisen tärkeitä tavoitteita. Tarvitsemme lisätekijöitä niin matalan kuin korkean tuottavuuden töihin.

Eniten Suomi tietenkin hyötyy huippuosaajien maahanmuutosta. Suomi onkin mukana kisassa osaajien houkuttelussa esimerkiksi Business Finlandin Talent Boostin kautta. Yliopistot houkuttelevat opiskelijoita ja yritykset itse tietenkin tekevät rekrytointia laajasti.

Samassa kisassa ovat kuitenkin kaikki kehittyneet maat – ja Suomi on altavastaaja. Osaajien palkkatasossa emme pärjää juuri millekään länsimaalle, varsinkaan jos huomioon ottaa ennätyskorkeat verot. Yliopistomme eivät ole maailman tunnetuimpia. Ilmasto ei ole houkuttelevimmasta päästä. Kieli on outo. Vakaus, turvallisuus ja hyvät peruspalvelut ovat kilpailuvalttejamme, mutta samat kilpailuvaltit löytyvät vaikkapa Norjalta, Sveitsiltä ja Tanskalta. Lisäksi monet kansainväliset huippuosaajat ovat niin hyvässä asemassa, että heidän elintasonsa on turvattu missä tahansa.

Tarvitaan uusia lähestymistapoja. Voisimmeko muokata kilpailutilannetta? Entä jos ryhtyisimmekin houkuttelemaan huippukykyjä – emme vasta huippuosaajia? Houkuttelisimme kyvykkäitä yksilöitä ennen kuin heistä kehittyy minkään alan osaajia? Käytännössä tämä tarkoittaisi painopisteen siirtoa noin kymmentä vuotta aiempaan elämäntilanteeseen, noin lukioikäisiin. Näillä nuorilla ei vielä ole työmahdollisuuksia, mutta kyvyt ovat jo selvästi havaittavissa ja mitattavissa. He ovat tarpeeksi vanhoja muuttamaan ilman vanhempia.

Suomi voisi myöntää testatuille kyvyille laajennettuja stipendejä, joihin kuuluisi opiskelu ja ylläpito jo lukiosta lähtien. Tarkastelua tehtäisiin vaikkapa puolivuosittain, ja edellytyksenä stipendin jatkolle olisi moitteeton käytös mutta myös opintomenestys. Samaan pakettiin sisällytettäisiin selkeä väylä korkeakouluihin ja työharjoitteluihin.

Aiemman vaiheen houkuttelussa ohitettaisiin kova kilpailu myöhemmässä vaiheessa, ja lisäksi nuoret saisivat aikaa oppia suomen kieltä – joka edelleen on monissa tehtävissä välttämätön taito. Kyvykkäiden tekijöiden täällä kasvattaminen olisi takuulla investointi, joka kannattaa.

Ajatelkaa, jos Suomi saisi houkuteltua kyvykkäitä yksilöitä edes promillen kymmenesosan joka ikäluokasta. Se tarkoittaisi tuhansia uusia koodareita, insinöörejä, lääkäreitä ja tieteentekijöitä. Tämä olisi valtava mahdollisuus isänmaalle ja palvelus koko maailman tulevaisuudelle, kun enemmän lahjakkaita nuoria pääsisi maailman parhaimpiin kuuluvan koulutusjärjestelmän piiriin.

Suomi tarvitseekin kunnianhimoisen aivoimuohjelman!

Ville Valkonen

Ville Valkonen

Kirjoittaja on varakansanedustaja, yrittäjä, KTM, talouskeskustelija ja Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja. Lisäksi Valkonen on muun muassa Turun kaupunginvaltuutettu ja entinen valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt