Verkkouutiset

”Suomi on Venäjän suojavyöhykettä”

Toimittaja Tuula Malin perehtyy Venäjän operaatioihin Suomessa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Teoksessaan Putinin pihapiirissä Tuula Malin toteaa, että Venäjä on pyrkinyt muodostamaan naapurimaistaan aluettaan suojaavan etupiirialueen. Venäjä paikansi Suomen suojavyöhykkeelleen jo Vladimir Putinin valtaannousun yhteydessä 2000-luvun taitteessa. Etupiiripaikannuksella oli tietenkin historiallista ja geopoliittista taustaa, mutta Suomessa tilannekuva torjuttiin vuosien ajan.

Putin on varoittanut länsimaita niin sanotusta punaisesta viivasta, jonka yli ei ole lupa astua. Linjan sisäpuolelle kuuluvat Suomen lisäksi Ruotsi, Ukraina ja Georgia. Venäjä vaatii suojavyöhykkeelleen jääneitä valtioita pitäytymään sotilaallisesti liittoutumattomina.

Erityisesti Ruotsin ja Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on Venäjälle selkeä kipupiste. Putinin hallinto on tiedottanut tulkitsevansa Suomen jäsenhakemuksen olevan vihamielinen operaatio Venäjää kohtaan ja itäisen suurvallan reaktiolla tulisi olemaan seurauksia sekä poliittisesti että taloudellisesti.

Kypsyttely

Malin arvioi, että Venäjän hybridioperaatiot Suomessa alkoivat Putinin valtaannousun jälkeen. Operaatioiden kokonaisuus oli kuin palapeli, jossa jokainen pala oli harkittu strateginen askel kohti lopullista tavoitetta. Käytössä on monipuolipuolinen keinovalikoima alkaen vaikuttamisoperaatioista aina suoraan sotilaalliseen toimintaan saakka.

Vaikuttamiskeinoihin kuuluvat myös suomalaisen yhteiskunnan keskeisissä asemissa olevien henkilöiden sitouttaminen kohdehenkilöiden itsensä tilanteensa tiedostaen tai hänen tietämättään. Suomea on kypsytelty Venäjän valtapiiriin poliittisten, taloudellisten, sotilaallisten sekä rikollisten vaikuttamis- ja painostuskeinojen kautta.

Kohdevaltion kypsyttely saattaa kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä ilman, että mitään kummallista havaitaan. Kuten Maliin toteaa, ”kansakunta uinuu onnellisessa tietämättömyyden tilassa”.

Kiinteistökaupat

Vaikutusvallan vahvistaminen toisen valtion alueella maakauppojen avulla on vanha ilmiö. Suomi purki ulkomaalaisten tekemien kiinteistökauppojen luvanvaraisuuden jo 1990-luvulla ja avoimet kiinteistömarkkinat tarjottiin myös EU-alueen ulkopuolisille, käytännössä venäläisille.

Suomessa haaveiltiin pitkään vastavuoroisesta kaupankäynnistä, mutta vuonna 2011 Venäjä kielsi lailla ulkomaalaisten maa- ja kiinteistökaupat omalla alueellaan. Sen sijaan Suomi ei rajoittanut kaupankäyntiä omalla maaperällään.

Maa- ja kiinteistökauppojen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus alkoi hahmottua vasta 2010-luvun alussa. Malinin tutkimusten mukaan kiinteistökauppoja oli tehty järjestelmällisesti Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta keskeisissä kohteissa tai niiden lähialueilla. Venäläisomisteisia kiinteistöjä löytyi esimerkiksi kaikkien Suomen sotilaslentokenttien läheisyydestä.

Vuonna 2016 itärajaa myötäilevän valtatie 6:n varrelta löytyi lähes 30 venäläisomisteista suurkiinteistöä. Ne olivat monesti tyhjiksi jääneitä teollisuustiloja, leirikeskuksia ja hotelleja. Kohteet olivat hankittu alun perin matkailutoimintaa varten, mutta yhdessäkään kohteessa ei liiketoiminta lähtenyt käyntiin.

Asiantuntijoiden mukaan Venäjän oli mahdollista käyttää kriisitilanteessa kiinteistöjä muun muassa Suomen liikekannallepanon sekä huoltoliikenteen häiritsemiseen. Suuriin kiinteistöihin olisi mahdollista majoittaa joukkoja ja säilyttää kalustoa.

Hyvin kuuluisa tapaus oli venäläisomisteinen Airiston Helmi -yhtiö. Se hankki järjestelmällisesti omistukseensa merenranta- ja saaristokiinteistöjä Turun ja Naantalin edustalta 2000-luvun alusta alkaen. Vaikka yhtiöllä oli miljoonavelat, niin kiinteistökaupat jatkuivat tuntemattoman tahon rahoituksen turvin.

Venäläisomistusten ongelmiin herättiin Suomessa vähitellen. Vuonna 2015 Juha Sipilän (kesk.) hallitus laati selvityksen venäläiskaupoista kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisten alueiden läheisyydessä. Helmikuussa 2019 eduskunta oli viimein valmis säätämään lain kiinteistökauppoja säätelystä ja laki astui voimaan vuoden 2020 alusta.

Malin kuitenkin toteaa, että ostorajoitusten purkamisesta niiden uudelleen rajoittamiseen kului aikaa parikymmentä vuotta. Putinin hallinto käytti ajan tehokkaasti hyväkseen. Strategisten kiinteistöostojen avulla Venäjä onnistui rakentamaan vipuvarren, jolla Suomea on mahdollista ohjailla, painostaa ja kiristää.

Turvapaikanhakijat

Vuodenvaihteessa 2015-2016 Venäjä testasi Suomen viranomaisjärjestelmän ja poliittisen päätöksentekokyvyn tehokkuutta. Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoille kyyditettiin Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n toimesta vajaa 2000 turvapaikanhakijaa. Operaatiolla Venäjä onnistui luomaan pelotteen maahantuloväylästä, joka voitaisiin aktivoida tarpeen tullen hyvin nopeasti.

Venäjä korosti operaatiollaan kahdenvälisyyspolitiikan voimaa ja onnistui tavoitteessaan rikkoa EU:n yhtenäisyyttä. Rajapadon avaamisen uhka sai Suomen solmimaan maaliskuussa 2016 kahdenvälisen rajasopimuksen, jolla rajoitettiin liikennettä pohjoisille raja-asemille 180 vuorokauden ajaksi.

Tuula Malin: Putinin pihapiirissä. Venäjän suurvaltaoperaatiot Suomessa. 286 sivua. Docendo Oy.

JARKKO KEMPPI

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)