LKS 20040615 - HELSINKI - VÄESTÖLIITTO: Väestöliitto etsii keinoja väestönkasvun turvaamiseksi. Väestöliiton mukaan syntyvyys on mahdollista kääntää kasvuun ja Suomesta voidaan tehdä kiinnostava maa maahanmuuttajia varten, mutta vain yhteiskunnan asenteita muokkaamalla. IMA 20021120 - HELSINKI: Vauva äidin sylissä. / Mother holding her baby. LEHTIKUVA / MARJA AIRIO

Risto Murto: Syntyvyydessä Suomi on Pohjolan Japani

Viime vuonna tehtiin kyseenalainen itsenäisyyden ajan ennätys.

Maahan syntyi viime vuonna vähemmän lapsia kuin kertaakaan viimeisen sadan vuoden aikana. Kuinka näin pääsi tapahtumaan?

Syntyvyys on Suomessa vaihdellut paljon historiassa. Korkeimmillaan se oli, kun lapsikuolleisuus oli jo alentunut, mutta luotettavat perheensuunnittelun välineet eivät olleet käytössä. Tällöin perheet olivat suurimmillaan. Toisen maailmansodan jälkeen syntyvyys on laskenut kahdessa aallossa. Heti 1950-luvun alussa suurten ikäluokkien synnyn jälkeen ja uudestaan 1960-luvulla, kun lääketiede mahdollisti halvat ja luotettavat perheensuunnittelun välineet. Viimeiset vuosikymmenet syntyvyys on ollut kokonaishedelmällisyydellä mitattuna suhteellisen vakio, kunnes nyt viimeisen viiden vuoden aikana syntyvyys on uudestaan lähtenyt laskuun.

Kokonaishedelmällisyysluku on lapsimäärä, jonka naisten keskimäärin saavat elinaikanaan. Viime vuonna tämä luku oli Suomessa kaikkien aikojen alhaisin eli 1,49.

Kykymme ennustaa, mitä syntyvyydelle tulevaisuudessa tapahtuu, on huono. Kansainväliset esimerkit antavat myös huonosti viestiä siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Naapurissa ja Euroopassa on maita, joissa syntyvyys on säilynyt korkeammalla. Suomi on aikaisemmin kuulunut tähän muun muassa Ranskan, Ruotsin ja Iso-Britannian viiteryhmään. Tosin koko Eurooppa on vanhenemassa. Hyvin harvassa maassa syntyvyys riittää enää pitämään väestöä kasvussa.

Euroopassa löytyy myös useita maita, joissa syntyvyys on vielä selvästi Suomea alhaisemmalla tasolla. Tämän kaltaisia maita löytyy etenkin Välimeren ja Itä-Euroopan maiden joukosta. Suomelle nämä maat eivät kuitenkaan ole olleet perinteisiä viiteryhmä.

Meille uusi vertailukohta on myös Japani. Hieman yllättäen Japanin ja Suomen syntyvyydet lähestyvät nyt nopeasti toisiaan. Suomessa syntyvyys laskee ja Japanissa nousee.

Japani on esimerkki siitä, kuinka yhteiskunta kehittyy, kun syntyvyys on alhainen eikä yhteiskunta halua maahan laajasti maahanmuuttajia. Syntyvyys on ollut alhainen jo pitkään, samaan aikaan kun elinikä on noussut. Lopputulema on nopeasti vanheneva yhteiskunta, jossa väestömäärä on ollut myös absoluuttisesti laskussa. Japanissa tarvitaan jatkossa vähemmän autoja, asuntoja ja investointeja, kun kuluttajien lukumäärä vähenee. Tiet, sillat ja talot on jo kertaalleen rakennettu valmiiksi.

Japani toimii kuitenkin myös toisenlaisena esimerkkinä. Japanissa on saatu syntyvyys nousemaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maailmasta löytyy useita maita, joissa lapsia syntyy jo vähemmän kuin Japanissa. Aasiassa esimerkiksi Singaporessa ja Etelä-Koreassa syntyvyys on tänä päivänä selvästi alhaisempaa kuin Japanissa.

Muutos kesti kuitenkin kauan, eikä taso ole vieläkään korkea. Maassa on viimeisten vuosikymmenten aikana tehty useita perhepoliittisia ohjelmia ja paketteja. Urakka ei ole ollut helppo. Etenkin ensimmäisten pakettien vaikutukset jäivät pieniksi. Tuoreimman ohjelman nimi ”yksi lisää” kertoo jo suoraan teeman. Tavoitteena oli saada perheet tekemään vielä yksi lapsi lisää.

On vaikea sanoa, mikä osa Japanin syntyvyyden noususta johtuu varsinaisesti hallituksen politiikasta ja mikä osa muusta vaihtelusta. Suomalaisetkin väestötieteilijät ovat argumentoineet, että hyvinvoinnin kasvaessa voi olla täysin mahdollista, että syntyvyys myös jossakin vaiheessa kasvaa uudestaan.

Suomessa alhaisen syntyvyyden synnyttämä keskustelu on vasta alkamassa. Ensimmäiseksi joudumme etsimään oikean tavan ylipäätänsä keskustella asiasta. Toinen, vähintäänkin yhtä vaikea asia on yrittää ymmärtää, mistä viime aikojen lasku johtuu. Ennustamisen osalta on turvallista vielä pitkään sanoa vain, että se on vaikeaa.

Risto Murto

Risto Murto

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt