– Suomi on pudonnut pahasti kilpailijamaiden vauhdista, kun verrataan julkista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen eli TKI-rahoitusta, sanoo Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.
– Mutta miksi? Eikö Nokialla ja muilla suuryrityksillä ole varaa tehdä itse tarpeelliseksi näkemiään TKI-panostuksia? Tuottavathan yritykset voittoakin, toteaa Siilasmaa ja sanoo törmänneensä aika ajoin näihin kysymyksiin ja ajatelleensa samansuuntaisesti aiemmin itsekin.
Hänen mukaansa asia ei ole aivan niin yksioikoinen.
– Olen joutunut kokemusten kautta tarkistamaan näkemyksiäni. Olen törmännyt tilanteisiin, jossa Nokian kokoinen yritys on lopettanut tuotekehityshankkeita, kun niiden julkinen rahoitus on loppunut, Siilasmaa sanoo Teknologiateollisuus.fi:n artikkelissa.
Hänen mukaansa usein hankkeet on lopetettu siitä syystä, että ne ovat olleet monen yrityksen ja yliopistojen yhteisiä.
– Jos muut yritykset ja yliopistot lähtevät hankkeesta pois, Nokiankin on ollut pakko tyytyä koko hankkeen lopettamiseen.
Siilasmaan mukaan on yksinkertaisesti fakta, että jos julkista rahaa on käytettävissä enemmän, TKI-toimintaa tehdään enemmän.
– Silloin voidaan ottaa enemmän riskiä ja hakea läpimurtoja, jotka olisivat arvokkaita sekä yritysten että koko Suomen kannalta. Kehityshankkeet ovat myös tapa lähentää suuria ja pieniä yrityksiä sekä yliopistoja. Niiden kautta pienemmille yrityksille voi avautua markkinoita ja vientimahdollisuuksia. Lisäksi tuotekehityshankkeet kerryttävät niihin osallistuneiden osaamista.
Nokian omat TKI-investoinnit ovat Suomen viiteryhmässä ylivertaiset. Yhtiö käyttää liikevaihdostaan 20,5 prosenttia tuotekehitykseen, viime vuonna panostukset olivat 4,6 miljardia euroa.
Teknologian merkityksen kasvun takia panostus TKI-toimintaan on Siilasmaan mukaan ajankohtaisempaa kuin koskaan aikaisemmin.
Suomi ei kuitenkaan TKI-panostusten kansainvälisissä vertailuissa juhli – päinvastoin. Valtion rahoitus yritysten TKI-toimintaan on 0,08 prosenttia bruttokansantuotteesta, sillä Suomi on vasta 28. sijalla yhteensä 36 OECD-maan vertailussa. Valtion TKI-tuki yrityksille on Suomessa noin kolme prosenttia yritysten koko tutkimuspanostuksista, kun OECD-maissa keskiarvo on yli kuusi prosenttia.
– Tehdyt päätökset näkyvät tilastoissa ja tietysti myös käytännössä. Julkisen yrityksille suunnatun TKI-rahoituksen taso on laskenut 2010-luvulla merkittävästi. Kun Tekesin avustusmuotoinen TKI-rahoitus oli vuosikymmenen alussa yhteensä 470 miljoonaa euroa, vuonna 2017 se oli enää 274 miljoonaa euroa, ja osa tästä rahasta myönnettiin muille kuin yrityksille, Siilasmaa toteaa.
Hän huomauttaa, että vaikutus kertautuu, sillä tutkimusten mukaan yksi euro julkisen sektorin tutkimus- ja kehitysrahaa lisää 2–2,5-kertaisesti yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan rahamäärää.
– Vuodesta 2011 sekä julkiset että yksityiset TKI-panostukset ovat laskeneet 852 miljoonalla eurolla ja olivat viime vuonna 6311 miljoonaa euroa. Yritysten osuus Suomen kaikista TKI-panostuksista on noin kaksi kolmasosaa.
Risto Siilasmaa sanoo suoraan, että seuraavassa hallitusohjelmassa tilanteeseen pitää tehdä selkeä muutos ja kääntää TKI-panostukset kasvuun.
– Sillä tavalla haasteet voidaan kääntää Suomelle ja suomalaisille yrityksille mahdollisuuksiksi. Kun nyt tehdään päätöksiä siitä, lisätäänkö vai leikataanko julkista TKI-rahoitusta, oikeastaan siinä tehdään päätöksiä siitä, suljetaanko vai avataanko jatkossa mahdollisuuksien ovia, hän tiivistää.
